Akavan lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 ja 48 §:n muuttamisesta

24.10.2012 Kristiina Kokko
Dnro 113/62/2012

Lausuntopyyntönne 1.10.2012/Dnro OKM/25/010/2012

HE eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 ja 48 §:n muuttamisesta

Akavan vastaukset sähköiseen lomakkeeseen:

1.    Ammattikorkeakoululain 6 §:n kriteerit toimiluvan myöntämiseen

Akava pitää parempana ratkaisuna sitä, että ammattikorkeakoulun toimilupa voitaisiin myöntää vain rekisteröidylle yhteisölle kuten osakeyhtiölle, eikä suoraan kunnalle tai kuntayhtymälle. Sillä turvataan ammattikorkeakoulun itsenäisempi asema ja suurempi riippumattomuus esimeriksi yleisestä aluepolitiikasta, jolloin koulutustarpeista lähtevät ratkaisut sekä rakenteellinen kehittäminen olisivat paremmin toteutettavissa.

Yksiköiden määrän vähentämiseen tähtäävä rakenteellinen kehittäminen ei saa jäädä toimilupaprosessin varjoon. Ongelmahan ei tosiasiassa ole niinkään korkeakoulujen suuri määrä (25 kpl), kuin yksiköiden suuri määrä (noin 60 kpl). Ammattikorkeakoulujen toiminnot ovat hajaantuneet vielä paljon tätäkin laajemmalle (jopa yli 150 toimipisteeseen).

2.    Ammattikorkeakoululain 7 §:n koulutusvastuun määritelmä ja tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentaminen ko. säännöksen perusteluteksteissä esitetyllä tavalla

Periaatteessa korkeakoulujen autonomian kannalta kannatettava esitys, jonka toteutumista tulee kuitenkin tiiviisti seurata etenkin työvoimapoliittisesta näkökulmasta. Ongelmallista on se, ettei nyt esitetty rahoituksen mittaristo kannusta korkeakouluja riittävällä tavalla huolehtimaan koulutustarjonnan ja työelämän asiantuntijatehtävissä toimivan työvoiman määrällisen tarpeen välisestä suhteesta. Riskinä on, että korkeakoulut keskittyvät löyhemmän koulutusvastuun puitteissa koulutusohjelmiin, joissa on hyvä läpäisyaste, joista työllistytään määrällisesti hyvin ja jotka ovat edullisia toteuttaa. Tämä johtaa helposti koulutetun työvoiman ylitarjontaan ja epätarkoituksenmukaiseen työllistymiseen. Tältä osin on seurattava myös sukupuolivaikutuksia, sillä koulutuksellinen ylitarjonta tehtäviin nähden on etenkin korkeakoulutettujen naisten työuriin haitallisesti vaikuttava seikka. Toisaalta vastaavasti tulee huolehtia siitä, että myös pienillä erityisaloilla riittää työvoimaa valtakunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna.

3.    Toimiluvassa määrättävän koulutustehtävän sisältö (koulutusvastuu, ylempi amk-tutkinto, ammatillinen opettajankoulutus, opetus ja tutkintokielet)

Esitys on kannatettava. Opetusministeriön tulee huolehtia siitä, että ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tarjonta on riittävän laajaa, jotta se muodostaa tosiasiallisen väylän ylempään korkeakoulututkintoon duaalimallin periaatteiden mukaisesti. Ammatillisen opettajakoulutuksen osalta on huolehdittava itsenäisestä rahoitusosuudesta.

4.    Koulutusohjelmapäätöksistä luopuminen

Kts. vastaus 2.

5.    Ammatillista opettajankoulutusta koskevan lain kumoaminen ja siihen sisältyvien säännösten siirtäminen tarpeellisin osin ammattikorkeakoululakiin

Kannatettava esitys. Rahoituksen tulee kuitenkin säilyä itsenäisenä, mutta itse toiminnan osana korkeakouluja.

6.    Amk-lain siirtymäsäännöksessä määriteltävä määräaikaisen toimiluvan voimassaoloaika

Akavan näkemyksen mukaan määräaikaisen toimiluvan voimassaoloaika tulee neuvotella ja sopia korkeakoulukohtaisesti. Pituuteen vaikuttava seikka on esimerkiksi ammattikorkeakoulussa annettavan koulutuksen pituus. On myös etukäteen määriteltävä velvoite määräaikaisen toimiluvan päättymisen jälkeen kouluihin mahdollisesti jäävien opiskelijoiden jatkon hoitamisesta yhteistyössä toimilupansa säilyttäneen ammattikorkeakoulun kanssa.

Kysymykset koskien opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista

Palveleeko esitetty malli ammattikorkeakoulu-uudistukselle asetettuja tavoitteita ja tulevatko ammattikorkeakoulun eri tehtävät mallissa riittävällä tavalla esille?

Valitettavasti rahoitusmalli ei tue kaikkia uudistukselle asetettuja tavoitteita, etenkään laadullisen työllistymisen, koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden suhteen. Laadulliset elementit on nostettu kattavasti tekstiosuudessa esille. Loppupuolen mittariselitteissä on kirjoitettava auki kunkin mittarin kohdalla se, mitä niillä laadullisesta näkökulmasta katsottuna mitataan. Muutoin ne jäävät puutteellisiksi tai laatunäkökulma jää puuttumaan kokonaan. Lisäksi TKI – ja aluevaikuttavuuden parantaminen jää sanalliselle tasolle.

Ovatko esitetyt koulutuksen ja tk-toiminnan suhteelliset osuudet tarkoituksenmukaiset?

Kun kokonaisrahoituksen ja strategiarahoituksen perusteista ei ole tässä vaiheessa kokonaiskuvaa, on esitetty TKI-rahoituksen osuus 15 prosenttia hieman liian suuri, varsinkaan kun mittaristo ei kannusta koko kouluyhteisön osallisuuteen. Aiemmin esitetty 10 prosenttia on lähempänä oikeaa tasoa, kun rahoituksen vaikutuksista ei ole käytännön kokemusta. Esitämme, että TKI rahoitusta pienennetään 3 prosenttia siten, että jäljelle jää 12 prosenttia. Kolme prosenttia siirretään laadullisen työllistymiseen siten, että määrällinen työllistyminen tuottaa 3 prosentin ja laadullinen 3 prosentin rahoitusosuuden. Yhteensä työllisyyden rahoitusosuus olisi 6 prosenttia. Tällä voitaisiin katsoa olevan jo selkeämpää ohjausvaikutusta korkeakoulujen toimintaan ja ennakointiin. Koulutusvastuu ja työllistymisen suurempi painoarvo yhdessä tukevat onnistunutta ennakointia korkeakouluissa.

Mittaavatko koulutusta koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen koulutusta koskevaa toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?

Periaatteessa hyvä asia indikaattoreissa on koulutuksellisen osuuden suuri painoarvo. Tällä osuudella turvataan korkeakouluille vakaa rahoitus. Prosenttien tueksi on esitettävä selviä laskelmia siitä, miten mittaristo kohtelee kutakin ammattikorkeakoulua. Muutoin esitetty mittariston ja prosenttien vaikutus jää arvailujen varaa.

Indikaattorit keskittyvät tehokkuuteen, mutta laadullinen mittaristo jää varsin puutteelliseksi. Esimerkiksi opiskelija-opettajasuhteen ja TKI-toiminnassa suoritettujen opintopisteiden poisjättäminen sekä TKI-toimintaan osallistuvien opiskelijoiden määrän poisjättäminen kuvaavat koulutukseen liittyvien indikaattoreiden painotuksien määrällistä luonnetta.

Akava esittää 55 opintopisteen suoritusvaatimuksen laskemista 45 opintopisteeseen. Akava esitti samaa määrää yliopistolain valmistelun yhteydessä. Opintopisteiden 55 op:n (tai 45 op:n) suoritusvaatimuksen osalta tulee huomioida aikuiskoulutuksen luonne. Vaatimusta ei voi soveltaa aikuiskoulutukseen.

Mittaavatko tutkimus- ja kehitystyötä koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen tk-toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?

Eivät mittaa riittävästi koko korkeakouluyhteisön osallistumista TKI-toimintaan tai sen aluevaikuttavuutta.

Koska aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta ovat eräitä keskeisiä ammattikorkeakoulujen tehtäviä, on niille annettava painoarvoa myös rahoituksessa. Niitä koskevat ratkaisut eivät kuitenkaan ole haettavissa yliopistojen rahoitusmallista. OKM:n rahoitusmalliluonnoksessa esitetty mittaristo on liian suppea.

Ammattikorkeakouluissa toteutettavan TKI-toiminnan pitää olla nimenomaan opiskelijoiden normaaliin opetukseen kuuluvaa toimintaa, ei opetustoiminnasta erillistä toimintaa. Paras tapa ohjata kehitystä on sitoa ainakin merkittävä osuus rahoituksesta siihen, kuinka moni opiskelija, opettaja ja muuhun opetushenkilöstöön kuuluva osallistuu TKI-toimintaan ja kuinka paljon sen piirissä suoritetaan opintopisteitä. Tarkastelussa on huomioitava myös TKI-henkilöstön opetukseen liittyvä työpanos. Rahoituksen kannustamina ammattikorkeakoulut tulee haastaa pohdintaan siitä, mikä on juuri sellaista TKI-toimintaa, josta ammattikorkeakouluyhteisö ja alue saavat lisäarvoa.

Ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävän toteuttaminen on pystyttävä huomioimaan myös rahoituksessa. Yksi vaihtoehto on palkita alueelle jäävistä valmistuneista (mittauspiste esimerkiksi 2 vuotta valmistumisesta), joka myös kannustaisi ammattikorkeakouluja kiinteään yhteistyöhön alueen elinkeinoelämän kanssa sekä realistiseen, alueellisen koulutustarpeen arviointiin. Tästä voitaisiin poislukea ne alat, joilla on valtakunnallinen koulutustehtävä. Myös muiden aluevaikuttavuutta tukevien indikaattoreiden kehittäminen on mahdollista, nyt ne puuttuvat kokonaan.

7.    Täydennykset ja korjaukset yleisperusteluihin

Akava pitää tärkeänä opettaja-opiskelijasuhteen mukaanottamista rahoitusperusteisiin siten, että tavoiteltava tilanne on 10 opiskelijaa/1 opettaja. Uskottava ammatillinen korkeakoulutus edellyttää hyvää, kansainvälisen tarkastelun kestävää opiskelija-opettajasuhdetta. Koska tässä on ollut erityisiä haasteita ja kysymys on aivan ratkaiseva laadukkaan opetuksen kannalta, tulee ohjausta tehdä myös rahoituksen perusteiden kautta. Myös muun opetushenkilöstön asema ja osuus tässä mitoituksessa on huomioitava, kuten esimerkiksi opetustyöhön osallistuvan TKI–henkilöstön osalta.

Akava esittää 45 opintopisteen suorittamisvaatimusta siten, että se on suoriteperusteinen, ei opiskelijakohtainen. Vuosisuoritteita ei siis sidottaisi yksittäiseen opiskelijaan. Tämä mahdollistaisi paremmin esimerkiksi isot, projektiluonteiset opintokokonaisuudet. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista, että Kelan opintotukeen oikeuttava opintopistemäärä (45 op) eroaa ammattikorkeakoulujen rahoituskriteereistä (55 op). Erisuuruiset tavoitteet heikentävät korkeakoulujen ohjausvaikutusta opiskelijoihin nähden tässä kysymyksessä.

Suoritettujen tutkintojen painoarvon on oltava riittävän suuri, jotta se kannustaa korkeakouluja tehokkaan läpäisyn tukemiseen ja esimerkiksi opinnäytetöiden edistämiseen.

Laadun suhteen korkeakouluja tulee palkita sekä laadun kehittymisestä sekä laadusta suhteessa muihin alan yksiköihin.

Ammattikorkeakoulujen tulisi saada laadulliseen työllistymiseen perustuvaa rahoitusta silloin, kun korkeakoulusta valmistuneet sijoittuvat ISCO-08 (International Standard Classification of Occupations) -ammattiluokituksen tason 3, 2 tai 1 tehtäviin. Prosentti voisi olla 3 ja se saadaan laskemalla vastaavasti esimerkiksi TKI-rahoitusosuutta.

Tilastokeskuksen asiaintuntija-arvion mukaan on mahdollista tilata heiltä aineisto, jossa selviäisi korkeakoulukohtainen työllistyminen ammattiluokituksen mukaisesti.

Suhdannevaihteluiden minimoimiseksi työllistymisen mittareihin voitaisiin ottaa mukaan joitakin tasaavia elementtejä, kuten pidemmän tarkasteluajankohdan keskiarvo.

Molemmille työllisyyttä kuvaavalle indikaattorille (laadullinen ja määrällinen) tulee antaa niin merkittävä painoarvo, että sillä on selkeää ohjausvaikutusta ammattikorkeakoulujen toimintaan. Painoarvon tulee olla enemmän kuin ehdotettu 3 prosenttia. Ehdotamme, että sekä määrällinen että laadullinen työllistyminen saavat painoarvon 3 prosenttia ollen yhteensä 6 prosenttia.

8.    Muut mahdolliset kommentit

Alkuperäinen, kunnianhimoinen ammattikorkeakoulu-uudistus jää tämän esityksen perusteella vaisuksi ja pintapuoliseksi. Tämä on pettymys, sillä uudistukseen on ladattu paljon odotuksia ja toiveita. Tarvittaisiin kokonaisvaltainen, koulutusta ja korkeakouluja voimakkaammin kehittävä lakiuudistus.

Henkilövaikutusten arviointi on jäänyt vaatimattomaksi. Täydennyskoulutukseen ja muutosturvaan tulee kiinnittää huomiota, jotta jatkuva muutos on hallittavissa. Ensi vaiheessa näyttäisi siltä, etteivät korkeakoulut pysty tekemään rakenteellista kehittämistä, vaan säästöpaineet kohdistuvat henkilöstöön.

Koulutuksen ja tutkimulsen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 - 2016 todetaan, että koulutuksen lainsäädännön, hallinnon ja rahoituksen muutoksista tehdään aina tasa-arvovaikutusten arviointi, jossa arvioidaan muutoksen vaikutus mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumiseen, sukupuolten tasa-arvoon ja koulutuksen periytymiseen. Näin ollen myös ammattikorkeakoululain- ja rahoituksen uudistuksesta tulee tehdä ko. vaikutusten arviointi.

Koska laadulliset rahoitusmittarit jäävät esityksessä varsin puutteellisiksi, asettaa se suuria odotuksia ministeriön ja korkeakoulujen väliseen muuhun ohjaukseen sekä vuotuisiin neuvotteluihin. Lähes koko laadullinen ohjaus täytyy tässä mallissa toteuttaa muilla kuin rahoituksen keinoilla.

Esittelyteksti antaa mallin vaikuttavuudesta liian myönteisen kuvan. On hyvä myöntää tekstissä, mikäli malli vastaa vain joihinkin kehittämishaasteisiin, esimerkiksi tehokkuuden lisäämiseen. 

Lausunnon aikataulu oli liian tiukka. Suuret organisaatiot joutuvat käyttämään poikkeuksellista päätöksentekomenettelyä aikataulun takia, eikä se tue hyvää valmistelu- ja hallintokulttuuria. 

Pidämme valitettavana sitä, että OKM:n AMK-lainsäädäntötyöryhmään ei ollut kutsuttu Akavan edustajaa, vaikka Akava on suurin ammattikorkeakoulutettuja edustava palkansaajakeskusjärjestö.

Akava ry


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje