Akavan lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle komission ehdotuksesta ammattipätevyysdirektiivin muuttamiseksi

27.2.2012/Ida Mielityinen
Dnro 016/62/2012

Lausuntopyyntönne 16.1.2012/Dnro OKM2012-00021

Komission ehdotus ammattipätevyysdirektiivin muuttamiseksi

Akavan lausunto ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä (IMI) annetun asetuksen muuttamisesta.

Lausunnon pääkohdat
  • Ammattipätevyysdirektiivillä on merkittävää koulutuspoliittista merkitystä eikä sitä tule tarkastella pelkästään sisämarkkina-asiana millään tasolla.
  • Direktiivin kehittäminen ja liikkuvuuden helpottaminen eivät saa johtaa paineisiin alentaa kelpoisuusvaatimuksia edes välillisesti.
  • Riittävän pitkät käsittelyajat ja asiakirjoihin tutustuminen ovat myös osa laadunvarmistusta.
  • Yleinen tutkintojen tunnistamisjärjestelmä vaatii vielä kehittämistä koulutuksen laadunvarmistuksen osalta. 
  • Ammattikortin kehittämisessä on sekä mahdollisuuksia että riskejä. Siitä ei tule tehdä pakollista.
  • Ammattikortin myöntäjänä tulee olla viranomainen tai muu edustava JA vakiintunut eurooppalainen toimija, jolle viranomainen on myöntänyt toimivaltuudet.
  • Osittaisen pätevyyden periaatteeseen tulee suhtautua kriittisesti, mutta lienee käyttökelpoinen yksittäisissä tapauksissa ja tietyillä aloilla.
  • Koulutuspuitteiden käyttö vähimmäisvaatimusten määrittelyssä ja direktiivin ehdotus siirtää valta komissiolle antaa 58 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, sisältää uhkia, ja sen merkitystä tulisi selventää.

Sisämarkkina-asiaa vai koulutuspolitiikkaa?

Akava tukee täysin liikkuvuuden lisäämistä tukevia toimia. Direktiivin tavoite on lisätä työvoiman liikkuvuutta ja lisätä työvoiman joustavampaa tarjontaa Unionin alueella. Ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyy kuitenkin olennaisesti monet keskeiset koulutuspoliittiset kysymykset koulutuksen sisällöistä ja tavoitteista sekä työmarkkinoiden dynamiikasta työvoiman tarjonnan kautta.  Akava näkeekin erittäin ongelmallisena, että direktiivin valmistelussa ja käsittelyssä vaikuttaa niin voimakkaasti sisämarkkinapoliittinen tavoite helpottaa työvoiman liikkuvuutta kaikin tavoin. On erittäin huolestuttavaa, että parlamentin koulutusvaliokunta itse kieltäytyi käsittelemästä asiaa, ja luovutti sen sisämarkkinapuolelle. Tämä heijastaa vaarallista asioiden sektoroitumista päätöksenteossa, jolloin sisällölliset asiat eivät ratkaise asioiden käsittelyä. Talous- ja sosiaalikomiteassa asia sijoitettiin työmarkkinavastuuvaliokuntaan. Erityisesti eräissä esityksen kohdissa painottuu liiaksi palvelun tarjoajan näkökulma ja taka-alalle jäävät palvelun laatuun liittyvät ulottuvuudet, joihin koulutus ja ammattipätevyydet vaikuttavat suuresti. Suomessa on monilla aloilla korkea koulutustaso ja kelpoisuusvaatimukset. Kehittämistoimet eivät saa johtaa paineisiin alentaa näitä kelpoisuusvaatimuksia. Tämä vaara koskee erityisesti yleistä tutkintojen tunnustamisjärjestelmää. Yleinen tutkintojen tunnistamisjärjestelmä vaatiikin vielä kehittämistä, erityisesti yleisen kelpoisuuden tuottaman koulutuksen laadunvarmistuksen osalta.  

Hyvää direktiiviehdotuksessa on tavoitteet vähentää byrokratiaa ja hallintoa. Sähköisyyden lisääminen on ajanmukaista kehitystä ja nopeuttaa käsittelyä - sähköinen asiointi tulisikin olla aina mahdollista yksilölle. Toisaalta on muistettava, että riittävän pitkät käsittelyajat ja asiakirjoihin tutustuminen ovat myös osa hallinnon laadunvarmistusta ja takaavat esimerkiksi potilasturvallisuutta. Keskitetyt palvelupisteet jäsenvaltioissa selkiyttäisi tilannetta varmasti. Erityisesti väliaikaisen liikkuvuuden kohdalla kotijäsenvaltioiden rooli kasvaisi direktiivin myötä erittäin suureksi. Joustavuusehdotukset voivat vaarantaa laadun ja oikeusturvan käsittelyssä.

Akava kannattaa jäsenvaltioiden velvoittamista käyttämään IMI-järjestelmää ammattikortin luomiseen ja ammattipätevyyden tunnustamista koskevien tietojen vaihtoon. Kehittyvän tekniikan, tiedonvaihtojärjestelmien sekä tiedonvaihdon keskittämisen hyväksikäyttö on kehittämistyössä erittäin suositeltavaa. 

Ammattikortti

Ammattikortin idea on lähtökohtaisesti hyvä ja kannatettava, mutta se vaatii kehittämistä melkoisesti. Tietojenvaihdon perustaminen sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmään (IMI) on perusteltua, ja sen käytön velvoittavuus on keskeinen osa ehdotusta. Ammattikortista on hyötyä selvissä tapauksissa. Kortti ei saa olla kuitenkaan päällekkäinen muiden kehitettyjen osaamisen tunnistamismenettelyiden, kuten Europassin, kanssa. Akava pitää tärkeänä, että kortin myöntäjä on viranomainen tai jokin muu alalla laajasti tunnustettu ja vakiintunut toimija, kuten edustava eurooppalainen ammatillinen järjestö, jolle viranomainen on myöntänyt toimivaltuuden asiassa. Kortti on erityisen ongelmallinen muun kuin kokonaisen tutkinnon tuottaman pätevyyden todentamisessa. Eurooppalaiset käytännöt vaihtelevat ja voi pahimmassa tapauksessa jäykistää osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Muun kuin tutkinnon kautta hankitun osaamisen tunnustaminen on tärkeä osa ammattitaitoa, mutta käytäntöjen yhtenäistäminen pitää tapahtua muuta kautta. Ammattikortin lisäarvo tutkintotodistukseen verrattuna liikkuvuuden edistämisessä jää edelleen hiukan epäselväksi, sillä tutkintotodistus on vähimmäisvaatimus työmarkkinoille ainoastaan säännellyissä ammateissa ja aloilla. Työuran aikana kertyvä osaaminen ei näkyisi ammattikortissa. 

Koulutuspuitteet (yksittäisen ammatin harjoittamiseksi tarvittava yhteinen tieto-, taito- ja pätevyyskokonaisuus)

EQF:n käyttöönotto (European Qualifications Framework eli eurooppalainen tutkintojen viitekehys) tasoluokituksen perusteena on haastava. Akava näkee kuitenkin hyvänä, että päällekkäisistä luokituksista pyritään eroon. On myös hyvä, että käytettävän luokituksen perusteena on osaamisperustainen luokitusjärjestelmä, eikä esimerkiksi pelkkään kestoon (ECTS-pisteet) perustuva vähimmäisvaatimusten luokittelu.  EQF:ää ei ole kuitenkaan rakennettu tällaista varten vaan päinvastoin valmisteluvaiheessa vakuutettiin, että nämä kaksi järjestelmää pysyvät erillään. Esimerkiksi HE:ssä laiksi tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksen yleisperusteluissa luokitusten yhteydessä todetaan: ”Ammattipätevyysdirektiivi ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehys ovat toisistaan täysin erillisiä välineitä eivätkä vaikuta toisiinsa”. Jokainen maa on myös soveltanut EQF:ää aika vapaasti ja tehnyt siitä kansallisia tasoluokituksia. Näin siitä tulisi ikään kuin salaa sitovaa lainsäädäntöä.

Koulutuspuitteiden asema direktiiviehdotuksessa on erittäin merkittävä, sillä ne siirtävät automaattisuutta nykyisen yleisen järjestelmän piiriin kuuluvien pätevyyksien tunnustamisessa. Esityksessä jää myös epäselväksi pidetäänkö kiinni siitä, että kaikki esitetyt edellytykset täyttyvät. On hyvä että edellytyksissä mainitaan myös niiden maiden osallistuminen, joissa ammatti ei ole säännelty. Tilastollisesti edustavien ammatillisten yhdistysten ja järjestöille ehdotettava rooli jää esityksessä epäselväksi. Heidän olisi kyettävä ehdottamaan koulutusperiaatteita. Suomessa tätä ideaa lähinnä ovat ilmeisesti koulutus- ja/tai tutkintotoimikunnat, jossa työmarkkinajärjestöt ovat edustettuina. Nämä toimikunnat osallistuvat voimakkaasti keskusteluun sekä koko tutkintojärjestelmän kehittämisestä, tutkinnon perusteiden määrittelystä ja tutkintotoimikunnat jopa koko tutkinnon myöntämisestä. Tärkeää kuitenkin on, että viime kädessä toimivalta on viranomaisella.

Asiaan liittyvä direktiivin ehdotus siirtää valta komissiolle antaa 58 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, sisältää Akavan mielestä uhkia, ja sen merkitystä tulisi selventää. Artiklassa on lueteltu lukusia ehtoja, joiden vallitessa koulutuspuitteita ei käytettäisi vähimmäisvaatimusten määrittelyn perustana, näiden ehtojen merkitystä eri alojen näkökulmasta eri jäsenvaltioissa on vielä selvennettävä ennen kuin on mahdollista muodostaa lopullista kantaa asiaan. On myös harkittava, tulisiko päätöksentekoa siirtää astetta ”ylemmäksi” uusien vähimmäisvaatimusten määrittelyssä. Artiklassa tulee joka tapauksessa säilyttää ehdot jäsenvaltioiden oikeudelle olla soveltamatta komitean päätöstä alueellaan. Koulutustestien luominen on osoittautunut vaativaksi rajatullakin alalla, joten menettelyn yleistämistä ja sen mukaan ottamista järjestelmän olennaiseksi osaksi tulee vielä harkita.

Akava näkee vähimmäisvaatimusten harmonisoinnissa Suomen kannalta merkittäviä ongelmia. Monilla aloilla Suomessa on muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen korkea koulutustaso eikä direktiivi saa edes välillisesti johtaa paineisiin laskea koulutustasoa ja kelpoisuusvaatimuksia. Direktiivin koulutusvaatimukset ovat myös monelta osin vanhentuneet, tältä osin direktiivi olisi myös uudistettava.

Osittaisen pätevyyden periaate

Osittaisen pätevyyden periaatteeseen pitää suhtautua kriittisesti. Tietyillä yksittäisillä aloilla ja ammateissa osittainen pätevyys voi olla hyödyllinen ja käyttökelpoinen. Kaikissa tapauksissa tulee direktiivitasolla säännellä ehdoista, joilla varmistetaan osaamisen täydentäminen ja työtehtävien rajaaminen koulutusta ja osaamista vastaavaksi. 
   

Pedagoginen vapaus 

Pedagogisen vapauden ja koulutuksen kehittäminen eivät saa vaarantua. Harjoittelun sijoittamista ei tule säädellä direktiivillä, sillä niiden sijoittaminen tutkintoon ja toteuttaminen osana teoreettisia opintoja ovat keskeinen osa korkeakoulujen ja ammatillisten koulutuksen järjestäjien pedagogista vapautta. Ehdotukseen sisältyvä velvoite kelpoisuuskokeen järjestämiseen on merkittävä ja sen merkitystä jäsenvaltioille on täsmennettävä.

Väliaikainen liikkuvuus

Väliaikaisen liikkuvuuden sisältö jää esityksessä osin epäselväksi. Näissä tapauksissa kotijäsenvaltion rooli on erittäin suuri. Ammattikokemusvaatimuksen poistaminen näissä tapauksissa voi tuottaa ongelmia, ja sen merkityksestä tulee saada lisää tietoa.

Hälytysjärjestelmä

Hälytysjärjestelmä on äärimmäisen tärkeä, erityisesti aloilla, joissa kyse on potilasturvallisuuden kannalta keskeisistä tehtävistä. Keskeistä on, että jäsenvaltioilla on velvollisuus ilmoittaa ongelmista välittömästi.

Kielitaitovaatimus

Kielitaitovaatimus on tehtävä mahdolliseksi myös EU:n sisällä – erityisesti terveydenhuollon ammateissa (esim. lääkärit, psykologit) ilman erittäin hyvää kielitaitoa tehty työ ei täytä laatuvaatimuksia koskaan. Potilaan/asiakkaan kanssa kommunikoinnin lisäksi on ymmärrettävä esimerkiksi lainsäädäntöä koskevat tekstit. Kielitaitoa on tarkasteltava aina potilaan/asiakkaan oikeuksista käsin.  Direktiiviehdotuksen ongelma myös on, että kielitarkastus tulee vasta laillistuksen jälkeen. Direktiivissä on mahdollisuus antaa toimivaltaiselle viranomaiselle oikeus tarkastaa kaikkien asianosaisten ammattihenkilöiden kielitaito. Lisäksi tilastollisesti edustavalla kansallisella potilasjärjestöllä olisi oikeus pyytää tarkastamista itsenäisinä ammatinharjoittajina yksityisesti toimivien ammattihenkilöiden suhteen. Suomessa ei ole tällaista potilasjärjestöä. Niinpä merkittävä osa yksityisellä sektorilla toimivia lääkäreitä jää direktiivin soveltamisen ulkopuolelle.

Ammattikokemusjärjestelmä

Ammattikokemuksen huomioiminen vaatii toimivan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen järjestelmän. Osatutkinnot ovat keskeinen osa tutkintojärjestelmän joustavuuden kannalta, mutta voivat olla haasteellisia vertailtavuuden näkökulmasta. Suomessa osaamisen voi näyttää ammatillisessa koulutuksessa näyttötutkinnoilla.

Lopuksi

Koulutus on ensisijaisesti jäsenvaltion oman kansallisen strategian toteuttamisen väline ja koulutuksen tavoitteet kaikilla koulutuksen tasoilla riippuvat runsaasti maan elinkeinorakenteen, työllisyyden ja kulttuurin erityispiirteistä.  Akava pitää tärkeänä, ettei direktiivi estä jäsenmaita ja niiden korkeakouluja kehittämästä jatkuvasti tutkintojaan ja tutkintojärjestelmiään työelämän tarpeita vastaaviksi. 

Akava ry

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje