Akavan lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportista

29.10.2012 Paula Ilveskivi
Dnro 108/62/2012

Lausuntopyyntönne 11.9.2012/Dnro STM037:00/2009

Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti

Lausunnon pääkohdat

  • Akava pitää hyvänä ja tarpeellisena sosiaalihuollon lainsäädännön uudistusta
  • Esityksen tavoitteet toteuttavat perustuslaillista toimeksiantoa, jonka mukaan julkisen vallan tulee turvata jokaiselle yhdenvertaisesti riittävät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut sekä edistää väestön terveyttä.   
  • Akava pitää tärkeänä, että myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, ohjausta, valvontaa ja kehittämistä koskevat säädösehdotukset valmistellaan viivytyksettä
  • Valtion tulee huolehtia siitä, että sosiaalihuollon järjestämisvastuussa olevilla kunnilla on tosiasialliset mahdollisuudet selviytyä uudistuksen asettamista vaatimuksista
  • Lain käytännön toteutumisen varmistamiseksi tulee osoittaa riittävät henkilöstöresurssit
  • Sosiaalihuollon ja muiden hallinnonalojen viranomaisten yhteistyön kehittäminen edellyttää periaatteiden lisäksi myös asianmukaisia tehtävien jakoa ja toimivaltaa koskevia normeja
  • Lakiehdotukseen sisältyvät käsitteet on määriteltävä jatkovalmistelussa täsmällisemmin
Pyydettynä lausuntona otsikkoasiassa Akava ry lausuu seuraavaa:

Lainsäädännön tarpeellisuus

Akava pitää hyvänä ja tarpeellisena sosiaalihuollon lainsäädännön uudistusta etenkin, kun ottaa huomioon, että nykyisin voimassa oleva laki on ajalta ennen vuoden 1995 perusoikeusuudistusta, ja että ajan kuluessa tehtyjen lukuisten muutosten jälkeen lain kokonaisuus on vaikeasti hahmotettavissa.

Esityksen tavoitteeksi on asetettu muun muassa sosiaalihuollon yleislain aseman vahvistaminen, sosiaalihuollon yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen, sosiaalihuollon painopisteen siirtäminen korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen, asiakaslähtöisyyden ja kokonaisvaltaisuuden vahvistaminen asiakkaan tarpeisiin vastaamisessa sekä tuen saannin turvaamisen ihmisten omissa arkiympäristöissä.  Nämä tavoitteet ovat omiaan toteuttamaan perustuslaillista toimeksiantoa, jonka mukaan julkisen vallan tulee turvata jokaiselle yhdenvertaisesti riittävät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut sekä edistää väestön terveyttä.

Toimeksiannon mukaan lakiehdotusta on valmisteltu sosiaalihuollon sisältölakina. Työryhmän loppuraportissa todetaan, että se tulee edellyttämään myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, ohjausta, valvontaa ja kehittämistä koskevan säädösehdotuksen. Myös asiakasmaksuja ohjaavaa lainsäädäntöä on uudistettava ja lisäksi tarvitaan yhteensovittamista sosiaalihuollon asiakaslain sekä sosiaalihuollon erityislakien kanssa. Vaikka loppuraportissa todetaan, että tämä ei ole välttämätön edellytys uuden sosiaalihuoltolain voimaan tulolle, Akava pitää tärkeänä, että mainitut säädökset valmistellaan viivytyksettä ja annetaan eduskunnan käsiteltäväksi. Näin laajaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja palvelurakenteiden sääntelyn uudistusta tulee voida arvioida kokonaisuutena.

Uudistuksen rahoitus ja henkilöstöresurssit

Uudistuksella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia sosiaalihuollon resursseihin. Sosiaalihuollon painopisteen siirtäminen korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen tulee vaatimaan huomattavat lisäresurssit, kun nykyisten korjaavien toimien rinnalla täytyy pystyä panostamaan ennaltaehkäisevään työhön. Toivotut sosiaalihuollon säästöt syntyvät vasta pidemmän ajan kuluttua, kun ennaltaehkäisevän sosiaalityön tulokset alkavat näkyä ja korjaavan tuen tarve vähenee.

Jotta uudistukselle asetetut tavoitteet toteutuvat käytännössä, valtion tulee huolehtia siitä, että sosiaalihuollon järjestämisvastuussa olevilla kunnilla on tosiasialliset mahdollisuudet selviytyä uudistuksen asettamista vaatimuksista. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi nimenomaisesti perusoikeusuudistusta koskevassa mietinnössään PeVM 25/1994, että TSS-oikeuksiin liittyvistä tehtävistä säädettäessä on myös huolehdittava, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua tehtävistään. Akava esittää, että uudistuksen toteuttamiseen osoitetaan myös siihen tarvittava rahoitus.

Uudistus tulee edellyttämään onnistuakseen tarpeeksi ammattitaitoista ja osaavaa henkilöstöä. Jotta henkilöstöresurssien riittävyyttä voidaan arvioida lain tultua voimaan, tulee lakiehdotuksessa esitettyyn kunnan hyvinvointiraporttiin sisältyä yksiselitteisesti myös velvoite arvioida henkilöstön riittävyys ja sen tila. Akava ehdottaa, että henkilöstöä koskeva raportointivelvoite lisätään joko asianomaiseen 9 §:n säännökseen tai ainakin selvennetään yksityiskohtaisissa perusteluissa, mitä säännöksen sosiaalihuollon resursseilla tarkoitetaan. Lisäksi Akava esittää, että sosiaalihuollon henkilöstön mitoitusta koskevat normit otetaan suoraan lakiin tai ainakin lakiin lisätään toimivaltanormi, jonka mukaan henkilöstön mitoituksesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä asetuksella.

Henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä ja työnohjausta koskevasta säännöksestä Akava toteaa, että täydennyskoulutusvelvoitteen laajentaminen koskemaan myös yksityisiä palveluntuottajia on kannatettavaa. Sen sijaan Akava kummeksuu työntekijöiden työnohjauksen rajoittamista ainoastaan kuntapuolelle yksityisten palveluntuottajien jäädessä velvoitteen ulkopuolelle. Työntekijöiden eriarvoinen kohtelu ja oikeus työnohjaukseen yksityisellä ja kunnallisella sektorilla on vastoin työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua. Muistiossa ei ole esitetty sellaista hyväksyttävää yhteiskunnallista perustetta, joka oikeuttaisi yksityisen ja julkisen työnantajan palveluksessa olevan työntekijän eriarvoisen kohtelun, kun kyse on ammatillista osaamista ja työssä jaksamista tukevasta työnohjauksesta.

Akava muistuttaa, että hyvinvointipalvelujen tuotantoa, mukaan lukien esimerkiksi yksityiset lastensuojelulaitokset, siirtyy yhä enemmän julkiselta sektorilta yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajille. Yksityisen ja kolmannen sektorin vaativia sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä työ on samalla tavalla kuormittavaa kuin vastaavissa julkisen sektorin palveluyksiköissä. Henkilöstön hyvinvoinnista tulee kantaa samanlaista vastuuta riippumatta työnantajan julkisoikeudellisesta tai yksityisoikeudellisesta luonteesta. Tällä perusteella Akava vaatii, että työnohjausta koskeva säännös muutetaan siten, että velvoite järjestää työnohjausta koskee myös yksityisten palveluntuottajien palveluksessa olevaa henkilöstöä.

Monialainen yhteistyö ja toimivaltanormit

Lakiuudistuksen tavoitteeksi mainitaan myös, että sosiaalihuollon tehtäväkenttää määritellään ja vahvistetaan ja edistetään monialaista yhteistyötä ja sen myötä turvataan sosiaalihuollon toimintaedellytyksiä sen vastuulle ja osaamiseen kuuluvissa asioissa.

Akava kiinnittää huomiota siihen, että neuvontaa, ohjausta ja muita ennaltaehkäiseviä toimia koskevassa pykälässä annetaan sosiaaliviranomaisille mahdollisuus tehdä kotikäyntejä asiakkaan tuen tarpeen selvittämiseksi ja hänen ja koko perheen hyvinvoinnin edistämiseksi asiakkaan suostumuksella. Tämä lähtökohta on sinänsä hyvä ja korostaa yksilön itsemääräämisoikeutta ja perhe-elämän suojaa sekä asiakkaan aktiivista osallistumista hyvinvointia edistävissä prosesseissa. Kuitenkin äkillisissä kriisitilanteissa nopeat interventiot yksilön ja perheen autonomiaan ovat välttämättömiä ja kotikäynti ilman suostumusta on viimesijainen keino auttaa yksilöä tai perhettä. Tällöin sosiaaliviranomaisella tulee olla selkeä toimivaltanormi, joka antaa valtuudet tahdosta riippumattomaan interventioon. Myös toimivalta poliisin virka-apuun näissä tilanteissa tulee varmistaa. Tältä osin sosiaalihuollon yleislaissa tulee olla asiaa koskeva toimivaltanormi.

Monialaisen yhteistyön edistäminen on myös erittäin kannatettava periaate. Jotta tämä periaate toteutuisi käytännössä, tulee lakiesitystä vielä täsmentää. Viranomaisten yhteistyö ja sen laajuus määrittyy kunkin viranomaisen tehtäviä koskevien oikeudellisten normien mukaan. Normit määrittelevät tehtävät ja sen hoitamiseksi tarvittavat toimivaltuudet ja niiden rajat. Käytännössä esimerkiksi mahdolliset perheen hyvinvointia uhkaavat ongelmat tulevat aluksi esiin koulussa tai päivähoidossa lapsen oireiluna, kuten käytöshäiriöinä tai poissaoloina taikka muilla lapsen pahoinvointia ilmentävillä tavoilla.

Jos yksilön tai perheen hyvinvointia uhkaaviin tilanteisiin pyritään aidosti vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi, lakiesitystä tulisi täsmentää eri hallinnonalojen rajat ylittävän viranomaistoiminnan osalta. Esimerkiksi opetus- ja varhaiskasvatusalalla on herkkyyttä havaita ongelmat hyvin varhaisessa vaiheessa. Tältä osin lakiesitystä tulisi täydentää säännöksellä, joka lastensuojelutoimenpiteitä kevyemmällä menettelyllä mahdollistaisi perheen tuen tarpeen selvittämisen siinäkin tapauksessa, että lapsen tai nuoren huoltaja/huoltajat eivät ole yhteistyöhaluisia. Varhaisen tuen tarpeen selvittäminen voitaisiin toteuttaa esimerkiksi laajentamalla opetus-, terveydenhuolto- ja sosiaaliviranomaisten yhteistyötä, ilmoitusvelvollisuutta ja tiedonsaantia ja valmistelemalla tätä koskevat toimivalta- ja salassapitonormit.

Myös muilta osin eri hallinnonalojen viranomaisten välisen yhteistyön mahdollisuuksien parantaminen esimerkiksi vanhusten palvelujen osalta on vielä täsmennettävä. Vanhusten palveluiden osalta yhtäältä hoivan ja toisaalta terveydenhuollon rajapinnat vaatisivat täsmennyksiä. Käytännössä ongelmia ja turhia päällekkäisyyksiä syntyy esimerkiksi lääkehoidon toteuttamisessa. Sosiaalihuoltoon kuuluvan hoivan ja terveydenhuollon rajan määrittäminen ei ole läheskään aina yksiselitteistä. Uutta lakia säädettäessä nämä käytännössä tulkintaongelmia aiheuttavat ja rationaalista resurssien käyttöä estävät kysymykset tulee ratkaista.

Lakiehdotuksen säännökset työ- ja elinkeinohallinnon ja sosiaalihuollon välisistä tehtävistä ja toimivallasta on ehdotuksessa muotoiltu liian tulkinnanvaraiseksi ja löyhäksi. Yksilöiden työelämäosallisuutta tukeva toiminta on kannatettavaa ja tarpeellista sekä yksilön itsensä että yhteiskunnan kannalta. Säännöstä näiden viranomaisten tehtävien jaosta tulee täsmentää nykyisestään erityisesti siitä syystäi, että työelämäosallisuutta tukevien toimenpiteiden tarpeessa olevien henkilöiden auttamisesta aiheutuvat kustannukset kohdentuvat joko kunnille tai valtiolle riippuen siitä, kumman viranomaisen palvelusten piirissä henkilö sattuu kulloinkin olemaan.

Käsitteiden määrittely

Lakiesityksen valmistelussa olisi voinut kiinnittää enemmän huomiota käsitteiden määrittelyyn. Nyt lausunnolla olevassa ehdotuksessa käsitteiden määrittely ja niiden käyttäminen on epäjohdonmukaista ja horjuvaa. Koska käsitteillä on kuitenkin tärkeä merkitys uuden lainsäädännön tulkinnassa ja systematisoinnissa, tämä asia tulee korjata esityksen jatkovalmistelussa. Esimerkiksi hyvinvoinnin, sosiaalisen hyvinvoinnin ja psykososiaalisen hyvinvoinnin käsitteiden käyttö eri yhteyksissä ei ole koherenttia. Myös sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen sekä sosiaalisen hoivan ja huolenpidon käsitteet tulee määritellä täsmällisesti. Näiden käsitteiden määrittelyllä tulee olemaan käytännössä suuri merkitys sosiaalihuollon toiminnassa muun ohella näissä tehtävissä toimivien sosiaalialan ammattihenkilöiden kelpoisuusvaatimusten kannalta. 

Lopuksi

Lopuksi Akava toteaa, että esityksessä kuvataan hyvin niitä karuja lukuja ja tilanteita, joihin sosiaalihuollon palveluita tarvitaan. Puutteet ennaltaehkäisevissä lasten ja perheiden palveluissa ovat olleet jatkuvasti esillä myös erittäin surullisia tapahtumia uutisoitaessa. Lasten ja nuorten pahoinvointia ilmentävät synkeät luvut ja tilastot. Yksistään vuonna 2011 mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön vuoksi eläkkeelle joutui 1 569 alle 30-vuotiasta suomalaista. Tämä tarkoittaa neljä nuorta joka päivä. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutui yli 500 nuorta, mikä on enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Jo nämä tilastot kertovat tarpeesta uudistaa sosiaalihuoltoa ja sitä sääntelevää normistoa.

Käytännön toiminnan edellytyksiä on parannettava ja painopiste on saatava ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön. Uudistamistyöryhmän loppuraportissa todetaan, että ehdotuksessa on pyritty siirtymään järjestelmäkeskeisyydestä yksilökeskeisyyteen lisäämättä kuitenkaan subjektiivisia oikeuksia. Valmisteltaessa lakiehdotusta lausuntokierroksen jälkeen eteenpäin, tulee vielä arvioida uudelleen, miltä osin sosiaalihuollon palvelutuotannon ja toimintaympäristön muuttuessa säännöksiä tulee kirjoittaa yhtäältä viranomaisia vahvemmin velvoittavaan muotoon ja toisaalta yksilön kannalta vahvempina oikeuksina, joita turvaavat tehokkaat oikeussuojakeinot.   

Akava ry

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje