Akavan lausunto oikeusministeriölle komission kuulemiseen järkevästä sääntelystä

7.9.2012 Jenni Karjalainen
Dnro 097/62/2012

Lausuntopyyntönne 2.8.2012

Komission kuuleminen järkevästä sääntelystä

Akavan kommentteja oikeusministeriölle liittyen komission järkevää sääntelyä koskevaan kuulemiseen http://ec.europa.eu/governance/better_regulation/smart_regulation/consultation_2012/consultation_fi.htm.

Sääntelyn parantamisessa tulisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota lainsäädännön laatuun ja selkeyteen. Tässä komissiolla itsellään on aloitteentekijänä suuri vastuu.

Komission esittämän lainsäädännön tulisi olla linjassa kansainvälisten sitoumusten, esimerkiksi ILOn yleissopimusten kanssa. EU-maat ovat ratifioineet ILO-sopimuksia aktiivisesti, joten komission pitäisi lähtökohtaisesti huomioida ILO-kehys omissa esityksissään, jotta esimerkiksi direktiivien implementointi sujuisi jouhevasti. Ajoittain komission esitykset ovat olleet hankauksessa, jopa ristiriidassa kansainvälisen lainsäädännön kanssa (esimerkiksi keväällä 2012 julkaistu, Monti II:na tunnettu lakkoasetusesitys).

Tehokasta sääntelyä edistäisi, jos komission eri pääosastoilla olisi yhteneväiset käytännöt ja työkalut sääntelyn valmisteluun, toimeenpanoon ja seurantaan. Komission rakenteen ja toimintojen päällekkäisyys ja monimutkaisuus kertautuu, kun sääntelyä valmistellaan ja toimeenpannaan jäsenvaltioissa. Järkevöittämistä tarvitaan. Hallinnollisen taakan vähentämisen nimissä ei pidä lähteä purkamaan esimerkiksi työntekijöiden suojaksi luotua lainsäädäntöä.

Osa I: Lainsäädännön laadun parantaminen

Laadukas sääntely toimii kasvun ja työllisyyden tukena ja turvaa sekä elinkeinoelämän toimintaedellytykset että työntekijöiden aseman. Avainsanana on laatu. Sääntelyn määrä ei ole ratkaiseva tekijä, vaan runsas sääntely saattaa usein jopa heikentää laatua.

Työelämän lainsäädännön lähtökohtana myös Euroopan unionin jäsenmaissa tulee olla kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimukset ja suositukset.

Euroopan unionin työelämään liittyvässä lainsäädännössä unionin tehtävä on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa (SEUT 151 artikla). Tämä periaate tulisi pitää mielessä. Sääntelyn järkevöittäminen tai tehostaminen ei saa merkitä kansallisen lainsäädännön heikentämistä.

Komission pyrkimys sääntelyn kehittämiseen on erittäin kannatettava, mutta käytännön tasolla sääntelyn sujuvoittaminen on usein merkinnyt uusien rinnakkaiskategorioiden luomista ja sääntelyn monimutkaistumista. Ikävä esimerkki on mikroyritykset, joihin ei tästä vuodesta alkaen sovelleta uutta lainsäädäntöä muuten kuin erityistapauksissa. Vaikka mikro- ja pk-yritysten sääntelytaakka on kiistatta suuri, olisi kehittämistoimenpiteitä pitänyt hakea nykylainsäädännön selkiyttämisestä uuden lainsäädännön ohittamisen sijaan.

Erikokoisten yritysten erilainen kohtelu työlainsäädännössä voi johtaa kilpailun vääristymiin. Mikroyritykset määritellään koon mukaan ja pahimmillaan kahden kaistan lainsäädäntö voi johtaa yritysten kasvuhalukkuuden pienenemiseen.

Joissain tapauksissa komissio on itse ajanut pk-yritysten kilpailuasemaa heikentävää sääntelyä. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevaa direktiiviä komissio esittää uudistettavan siten, että kilpailutusaikoja lyhennettäisiin nykyisestä 15 päivästä. Lyhyempi määräaika merkitsisi käytännössä sitä, että entistä harvemmalla pk-yrityksellä olisi mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin.

Hallinnollisen taakan vähentämisessä etusijalla tulisi olla sähköisten menettelyjen kehittäminen, päällekkäisten tietojen keruun karsiminen ja tasaveroisen kilpailuasetelman turvaaminen.

Komission kuulemiskäytännöillä ei ole selkeitä pelisääntöjä. Tärkeistäkään kysymyksistä ei välttämättä järjestetä julkisia kuulemisia tai konsultoida työmarkkinaosapuolia. Esimerkiksi esitykset mikroyritysten sääntelyn keventämisestä, yritysten sisäisistä siirroista ja kausityöntekijöistä komissio teki työmarkkinaosapuolia kuulematta. Kuitenkin SEUT artikla 154 yksiselitteisesti edellyttää, että työmarkkinaosapuolia kuullaan sosiaalipolitiikan alaan kuuluvan lainsäädännön valmistelussa.

Lähtökohtana sääntelyn kehittämisessä tulisi olla läpinäkyvät pelisäännöt. Niistä tulisi käydä ilmi ainakin seuraavat asiat
  • mistä asioista kuulemisia järjestetään ja millä aikataululla
  • kohdennetut ja avoimet kuulemiset: määrittelyt sille, miltä tahoilta lausuntoja pyydetään
  • läpinäkyvä tulosten käsittely, yhteenvetojen julkistaminen
  • julkiset perustelut sille, miten komissio on esityksensä valmistellut ja millä tavalla kuulemiset on otettu huomioon
  • selkeät periaatteet, joiden eri tahojen lausunnot arvioidaan: esimerkiksi työmarkkinaosapuolilla pitäisi olla merkittävästi suurempi painoarvo työelämän lainsäädäntöä koskevissa kuulemisissa kuin esimerkiksi yksittäisillä kampanjaorganisaatioilla tai kansalaisilla.

Osa II: EU:n lainsäädännön tehokkaampi täytäntöönpano

Jos sääntely on lähtökohtaisesti laadukasta, tarkoituksenmukaista ja samat säännöt koskevat kaikkia, myös täytäntöönpano tehostuu. Siksi sääntelyn parantamisessa tulisi ensisijaisesti keskittyä olemassa olevan sääntelyn tehostamiseen ja selkiyttämiseen sekä uuden sääntelyn tehokkaaseen, demokraattiseen ja sidosryhmien asiantuntemusta hyödyntävään valmisteluun.

Perusperiaatteina tulee olla sääntelyn läpinäkyvyys ja samat säännöt kaikille.

Osa III: Yleisön kuuleminen

Komission kuulemisasiakirja ”Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen” havainnollistaa hyvin sääntelyn ongelmia. Kysymykset ovat laajoja, kyselyn rakenne monipolvinen ja samat teemat toistuvat useammassa eri kohdassa.

Vuonna 2002 laaditut vähimmäisvaatimukset julkisiin kuulemisiin eivät kerro riittävän selvästi käytännön tasolla, mitkä periaatteet kuulemisten järjestämistä ja analysointia ohjaavat. ”Sidostyhmiä olisi kuultava oikeista kysymyksistä ja oikealla tavalla” pitäisi kyetä avaamaan konkreettisesti niin, että sekä sidosryhmät että kansalaiset ymmärtäisivät kuulemisten tarkoituksen ja hyödyntämisen periaatteet.

Sidosryhmien kuulemiseen tulisi olla selkeä velvoite. Etenkin työmarkkinaosapuolten kuulemisen työelämän- ja sosiaalilainsäädännössä pitäisi olla itsestään selvää (SEUT 154). Käytännössä komissio kuitenkin vaikuttaa arvioivan tapauskohtaisesti, mitä tahoja kuulee.

On epäselvää, miten komissio hyödyntää saamiaan vastauksia. Onko esimerkiksi suuria määriä avovastauksia ylipäätään mahdollista läpinäkyvästi analysoida? Avoimen ja tehokkaan sääntelyn edistämiseksi tarvitaan ehdottomasti yhteiset pelisäännöt, jotka koskevat kaikkia pääosastoja ja kaikkia kuulemisia.

Akava ry

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje