10.2.2015

Akavan lausunnot 2014

13.10.2014 16.55

Palkansaajakeskusjärjestöjen lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava toteavat sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta, että ehdotukset Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen varhentamiseksi ja tehostamiseksi ovat kannatettavia. Järjestöt katsovat, että sairausvakuutuksen rahoituspohjaa on laajennettava siten, että myös työnantajat osallistuvat sairaanhoitovakuutuksen rahoittamiseen omalla maksuosuudellaan.


Luonnos HE laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta

Lausunnon pääkohdat

  • Ehdotukset Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen varhentamiseksi ja tehostamiseksi ovat kannatettavia
  • Sairausvakuutuksen rahoituspohjaa on laajennettava siten, että myös työnantajat osallistuvat sairaanhoitovakuutuksen rahoittamiseen omalla maksuosuudellaan.

Pyydettynä lausuntona otsikkoasiassa palkansaajakeskusjärjestöt Akava, STTK ja SAK lausuvat seuraavaa:

Hallituksen esityksen tavoitteena on edistää Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulle kuuluvan lääkinnällisen kuntoutuksen käynnistymistä henkilön kuntoutustarpeen ja kuntoutuksen tavoitteiden kannalta oikea-aikaisesti ja riittävän varhaisessa vaiheessa. Tämä tavoite kiinnittyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan vaalikaudelle 2011 – 2015 ja pääministeri Alexander Stubbin hallitusohjelmaan, jonka mukaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistymisen edellytyksiä parannetaan ja kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia nuoria tuetaan tehostamalla nuorille kohdennettuja kuntouttavia palveluja.

Esityksellä tavoitellaan myös ehkäisemään lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuun tarpeettomia siirtymiä Kansaneläkelaitokselta julkiselle terveydenhuollolle ja varmistaa kuntoutusprosessien katkeamattomuus ja jatkuvuus. Lisäksi pyritään edistämään hyvien kuntoutuskäytäntöjen mukaisten ja nykyistä vaikuttavampien lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen ja toimintamallien kehittämistä sekä lääkinnällisen kuntoutuksen vaikuttavuutta kokonaisuutena.
Kuntoutuksen tehostamiseen pyritään siten, että kuntoutuslaissa säädettyjä Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulla olevan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksistä  poistettaisiin sidonnaisuus vammaisetuuksiin. Esitys on perusteltu, koska nykyisin vammaisetuuskytkennän vuoksi kuntoutusta ei usein ole mahdollista myöntää riittävän varhaisessa vaiheessa henkilön työ- tai opiskelukyvyn turvaamiseksi ja parantamiseksi, eikä kuntoutuksella siten voida riittävästi tukea osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä ja työssä jatkamista. Lisäksi esityksessä on pyritty siihen, että kuntoutustarpeen arvioinnissa pyrittäisiin ottamaan huomioon kuntoutujan kokonaistilanne.

Palkansaajakeskusjärjestöt esittävät, että kuntoutuksen vaikuttavuuden edelleen parantamiseksi vahvistetaan moniammatillisuutta kuntoutusprosessin kaikissa vaiheissa. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän rakenteiden uudistuessa tulee ottaa huomioon se vaihtoehto, että vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelmaa laativa terveydenhuollon yksikkö ei kaikissa tapauksissa olisi julkinen palveluntuottaja. Tämän vuoksi esitämme, että ehdotetun 9 §:n viimeisen momentin toinen lause muutetaan muotoon: ”Suunnitelma laaditaan moniammatillisesti kuntoutujan hoidosta vastaavassa (julkisen, poisto) terveydenhuollon yksikössä.

Ottaen huomioon edellä mainitut reunahuomautukset, palkansaajakeskusjärjestöt kannattavat periaatteessa kuntoutuksen tehostamista ja varhentamista koskevia ehdotuksia. Samaan aikaan palkansaajakeskusjärjestöt esittävät kuitenkin vakavan ja syvän huolensa järjestelmän rahoituksesta.  

Esitysluonnoksen taloudellisia vaikutuksia koskevassa osuudessa arvioidaan muutosten lisäävän Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulle kuuluvan lääkinnällisen kuntoutuksen saajien määrää vähitellen vuoden 2016 aikana ja siten myös sairaanhoitovakuutuksen kuntoutusmenoja. Lisäksi ehdotetut muutokset lisäisivät kuntoutusrahamenoja. Toisaalta arvioidaan, että kokonaisuutena kuntoutusmenojen kasvua lieventäisi Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraisen kuntoutuksen menojen väheneminen. Tähän viimeiseen arvioon voi sisältyä liiallista optimismia, koska kysymyksessä on nimenomaisesti harkinnanvarainen määrärahasidonnainen etuus, johon kohdistuva kysyntä ja tarve tuskin vähenevät yhteiskunnassamme. Hyvin mahdollista on, että nykyisin määrärahojen rajallisuuden vuoksi tämän määrärahasidonnaisen kuntoutuksen ulkopuolelle jääviä henkilöitä pääseekin kuntoutusjärjestelmän piiriin, kun osa nykyisin tässä järjestelmässä kuntoutuvista siirtyy järjestämisvelvollisuuden piiriin.

Esitysluonnoksessa on arvioitu valtion osuuden kuntoutusrahamenojen kasvusta jäävän vähäiseksi samoin kuin työnantajien sairausvakuutusmaksun sekä palkansaajilta ja yrittäjiltä perittävään päivärahamaksuun kasvun. Ottaen huomioon, että vakuutettujen osuutta sairausvakuutuksen osuudesta on määräaikaisella lainsäädännöllä kasvatettu ja valtion osuutta leikattu, palkansaajajärjestöt vaativat vakuutettujen maksuosuuden kasvattamisen sijaan rahoituspohjan laajentamista siten, että myös työnantajat osallistuvat sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen rahoittamisen lisäksi sairaanhoitovakuutuksen rahoitukseen. Työnantajien maksuosuus on perusteltua muun muassa siitä lähtökohdasta, että sairaanhoitovakuutuksesta rahoitetaan kuntoutuksen lisäksi sellaisia terveydenhuollon kustannuksia, kuten lääkkeet ja sairaanhoito, jotka ovat omiaan edistämään työikäisen väestön työkykyä ja ehkäisemään pysyvää työkyvyttömyyttä.  
Lopuksi palkansaajakeskusjärjestöt toteavat, että työkyvyn edistäminen ja työurien pidentäminen muun ohella kuntoutuksellisin toimenpitein on tärkeää, ja että järjestelmän rahoitukseen tulee osallistua myös niiden tahojen, jotka hyötyvät työkykyisestä työvoimasta.


Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Akava ry

Lisätietoja    Ekonomisti Ilkka Kaukoranta, SAK, puh. 040 752 8637
Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi, STTK, puh. 040 827 2988
Lakimies Paula Ilveskivi, Akava, puh. 050 565 1664

Lausunnon tunnistetiedot

Lausuntopyyntö 12.9.2014/Dnro STM097:00/2014 

Lausunnon päiväys 30.9.2014

Laatijat: Ilkka Kaukoranta, SAK; Riitta Työläjärvi, STTK ja Paula Ilveskivi, Akava


Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje