rss Akavan lausunnot

5.5.2017 16.00

Akavan lausunto hallituksen esityksestä laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Akava toteaa työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan lausunnossa hallituksen esityksestä laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista muun muassa, että esityksen keskeiset tavoitteet ja niiden perustelut on lakiehdotuksessa hyvin kirjattu. Kestävän talouskasvun ja alueiden kehittämisen sekä työllisyyden, työllistymisen ja yritysten toimintaedellytysten edistäminen ovat oleellisia tavoitteita Suomen menestymiselle. Myös tuotantorakenteen monipuolistaminen ja alueellisten erityispiirteiden huomioiminen ovat kohtuullisesti toteutettuina hyviä tavoitteita. Uudistuksen kannalta kriittistä onkin se, miten hyvin lain tavoitteet pystytään käytännössä toteuttamaan. Onko lakiesitys yhtäältä riittävän mahdollistava ja toisaalta riittävän velvoittava, jotta tavoitteet toteutuvat ja palveluiden saatavuus turvataan? Kriittistä on myös se, millä tavoin maan eri osissa, esimerkiksi harvaan asutuilla seuduilla, kasvupalveluiden markkinat saadaan syntymään ja riittävän yhdenmukainen palvelutaso pystytään varmistamaan kaikille asiakasryhmille.

Akavan lausunto hallituksen esityksestä laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Lausunto on annettu sähköisellä lomakkeella, ohessa poimintana vastaukset
TAUSTATIEDOT

1) * Vastaajatahon virallinen nimi

Akava ry

2) * Vastaajataho

- järjestö

3) * Vastaajatahon vastuuhenkilön sähköpostiosoite

heikki.taulu(at)akava.fi

4) Vastauksen kirjanneen henkilön sähköpostiosoite (jos eri henkilö kuin edellä)

Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset (HE, luku 3)

5) Ovatko esityksen tavoitteet oikein asetettuja?

-  kyllä pääosin

6) Mahdollinen sanallinen perustelu

Esityksen keskeiset tavoitteet ja niiden perustelut on lakiehdotuksessa hyvin kirjattu. Kestävän talouskasvun ja alueiden kehittämisen sekä työllisyyden, työllistymisen ja yritysten toimintaedellytysten edistäminen ovat oleellisia tavoitteita Suomen menestymisen kannalta. Myös tuotantorakenteen monipuolistaminen ja alueellisten erityispiirteiden huomioiminen ovat kohtuullisesti toteutettuina hyviä tavoitteita. Uudistuksen kannalta kriittistä onkin se, miten hyvin lain tavoitteet pystytään käytännössä toteuttamaan. Onko lakiesitys yhtäältä riittävän mahdollistava ja toisaalta riittävän velvoittava, jotta tavoitteet toteutuvat ja palveluiden saatavuus turvataan? Kriittistä on myös se, millä tavoin maan eri osissa, esimerkiksi harvaan asutuilla seuduilla, kasvupalveluiden markkinat saadaan syntymään ja riittävän yhdenmukainen palvelutaso pystytään varmistamaan kaikille asiakasryhmille.

7) Tukevatko keskeiset ehdotukset esityksen tavoitteita?

-   kyllä pääosin

8) Mahdollinen sanallinen perustelu

Kasvupalvelulakiin tulee kirjata esitettyä laajemmin ja yksityiskohtaisemmin palvelut, jotka maakunnan tulee työnhakijoille järjestää. Järjestämisvastuun sisältöä pitää siis joiltakin osin täsmentää. Huolena on, että maakuntien päätäntävallan korostamisesta seuraa työvoimapalvelujen saatavuuden heikentyminen sekä kansalaisten yhdenvertai-sen kohtelun vaarantuminen.

Siirtymävaiheen palveluiden järjestäminen ja saatavuus on varmistettava. Lakiesitys jättää varsin väljäksi sen, miten palveluiden saatavuus turvataan heti vuoden 2019 alusta alkaen.

9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoin?

-  ei kantaa

10) Mahdollinen sanallinen perustelu

-  

11) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3

-

Esityksen vaikutukset (HE, luku 4)


12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu  riittävällä tasolla?

-   kyllä pääosin

13) Mahdollinen sanallinen perustelu

Kasvupalveluiden rahoituksessa pitäisi olla työttömyyden vähentämiseen kannustava elementti. Esityksen mukaan ns. kasvupalvelurahoituksen jakokriteerit eivät sisällä työttömyyden vähentämiseen maakunnissa kannustavaa elementtiä. Sen sijaan kyseisestä rahoituksesta yhteensä 75 prosenttia määräytyy työttömien työnhakijoiden määrän ja työttömyysasteen perusteella, mikä saattaa muodostaa negatiivisen kannustimen työttömyyden vähentämiseen.

Lailla pitäisi suoraan varmistaa kasvupalveluiden riittävä rahoitus jokaisessa maakunnassa. Esityksen mukaan maakunnat päättävät itse rahoituksen kohdentamisesta maakunnan järjestämisvastuun piirissä oleviin tehtäviin. On vaarana, että kasvupalveluihin suunnatut resurssit jäävät maakunnissa tarkoituksenmukaista tasoa pienemmiksi.

Lain on sallittava ammatilliset oppilaitokset sekä korkeakoulut palveluntarjoajiksi. Jokaisessa maakunnassa ammatillisen koulutuksen järjestäjät sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut ovat keskeisimpiä sekä osaamis- että ohjauspalveluiden (koulutuksen)  tuottajia. Koulutuksenjärjestäjät ovat myös järjestämisluvan (ammatillinen koulutus) tai tutkinnonanto-oikeuden (korkeakoulut) saadessaan jo käyneet läpi laadunvarmistuksen. Ei olisi viisasta tahallaan sulkea virallisten koulutuksenjärjestäjien osaamista ja palveluita palveluntarjoajien ulkopuolelle.

Oppilaitokset voisivat laaja-alaisesta tarjonnastaan koota myös kattavia yhdistelmiä osaamisen kehittämistä ja tieto-, neuvonta-, ohjauspalveluita. Oppilaitosten on mahdollista perustaa myös erillinen yritys kyseistä tehtävää varten. Toinen asia on, onko tällainen ”pakkoyhtiöittäminen” järkevää ja tuleeko sitä kautta tehokkaimmin käyttöön oppilaitoksissa oleva osaaminen. Työttömille palveluita tuottavalla yrityksellä pitää olla lain velvoite tehdä yhteistyötä ammatillisen ja korkeakoulusektorin kanssa erityisesti ohjaus-, neuvonta- ja urapalveluissa. Opettajilla on alan osaaminen ja oppilaitoksilla infrastruktuuri valmiina.

Uraohjaukseen täytyy saada korkeakoulupohjainen täydennyskoulutusohjelma. Kaiken kaikkiaan palveluiden laadun varmistaminen on yksi tärkeimpiä maakuntien tehtävistä. Esimerkiksi laadukkaita ohjauspalveluita on runsaasti tarjolla, mutta niidenkin osalta on tunnistettava palveluiden osaamisen profiili, jotta palvelut ovat osuvia ja kustannustehokkaita työttömällä työnhakijalle. Palveluiden ostamisessa maakunnan tulee kiinnittää huomiota muun muassa seuraaviin kriteereihin: työntekijöiden koulutus (myös täydennyskoulutus), resurssien laajuus, toiminnan oma laadunhallintajärjestelmä, verkostojen laajuus, tiedonhankinnan tavat työmarkkinoista, koulutuksesta, työnhaun tavoista sekä työelämävaatimuksista.

Eräiden tehtävien hoitamisessa pätevyysvaatimukset on jatkossakin kirjattava lakiin. Nykyään esimerkiksi ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluissa käytetään psykologisia arviointi- ja kuntoutusmenetelmiä (jtypl 6 luku, 11 §) ja terveydentilaa ja soveltuvuutta selvittäviä tutkimuksia (13 §), joissa psykologilla on oltava psykologian maisterin tutkinto taikka ylempi korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvä tai erikseen suoritettu ylin arvosana psykologiassa (asetus ely-keskuksista, kelpoisuusehdot, 21 §).

Tietojärjestelmien toimivuus ja yhteensopivuus maakuntien, viranomaisten ja eri toimijoiden välillä on varmistettava. Palveluprosessin sujuvuuden ja asiakkaan oikeusturvan varmistamiseksi nykyistä työllistymissuunnitelmaa vastaavalla dokumentaatiolla on todennettava työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet ja varmistettava, että kaikki asianosaiset ovat niistä tietoisia.

Esityksen henkilöstövaikutukset osaamisen hävittämisen riskin näkökulmasta tulee arvioida. Jopa 75 prosenttia nykyisestä, vastaavia palveluita tuottavasta henkilöstöstä siirtynee pois viranomaistehtävistä ja nykyisen työnantajansa palveluksesta. Esityksessä ei ole arvioitu riskejä siitä, miten paljon osaamista ja toimialan tuntemusta siirron yhteydessä voidaan menettää. Esityksessä tulisikin arvioida riskiä siitä, että siirtyminen ei onnistu tai se toteutuu hallitsemattomasti. Mitä näiden riskien toteutuminen merkitsisi asiakkaille ja henkilöstölle?

Esityksessä pitää arvioida mitä siirtymävaihe merkitsee henkilöstölle ja mitä toisaalta organisaatioissa tehtävälle työlle ja palveluille. Henkilöstöratkaisuista johtuva epävarmuus voi heijastua kielteisesti itse perustyöhön, josta puolestaan voi seurata palvelutason laskua ja puutteita kehittämistyössä. Jos lakiehdotuksella, tulevilla työehtosopimuksilla ja työnantajapolitiikkaa ohjaamalla sekä henkilöstöä aidosti osallistamalla onnistutaan vähentämään henkilöstöön liittyviä epävarmuustekijöitä ja vahvistamaan henkilöstön oikeudenmukaista kohtelua, henkilöstön muutosvalmiudet ja organisaatioiden onnistumismahdollisuudet uusissa tehtävissä ovat verrattomasti paremmat.

Hyviksi havaittujen toimintamallien katoamisen riski pitää minimoida. Monialainen yhteispalvelu on esimerkki käytännöllisestä, usean osapuolen toteuttamasta toimintamallista, johon jatkossakin on tarve ja jonka saatavuus olisi turvattava.

Maakuntien hankintaosaamiseen palveluiden järjestämisessä on panostettava. Hankinnoissa pitää varmistaa, että erilaisten asiakasryhmien palvelutarpeet tulevat huomioiduksi ja katetuksi.

Kasvupalveluiden järjestämisvastuun siirtymiseen pitää etukäteen varautua erityisen huolellisesti. Järjestettävien pilottitoimintojen ja kokeilujen syytä kattaa erilaisia kohdeasiakasryhmiä ja toimintoja, jotta vastuun siirtyessä mahdollisimman kattava palvelu olisi mahdollista saada toimeen mahdollisimman nopeasti. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien syrjäytymisriski ei uudistuksen seurauksena eikä myöskään siirtymäaikana saa lisääntyä. Järjestämisvastuullisten tahojen kouluttaminen ja muu valmistautuminen edellyttää ylimääräisiä panostuksia ennen vastuun siirtymistä.

Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden saatavuus pitää turvata. Työllistämistä tukevien ja sosiaalipalvelujen integraatio ovat toistaiseksi ratkaisematta, vaikka tarve niihin myös jatkossa on tunnustettu. Tulevaisuudessakin tarvitaan monialaista ja moniammatillista yhteistyötä sekä myös monialaiseen palveluun liittyvän asiakastiedon hallintaa. Vaikeasti työllistyvät ja esimerkiksi vastavalmistuneet nuoret tarvitsevat työllistymiseensä kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä tukea. Tällöin tarvitaan myös henkilökohtaista pitkäjänteistä ammatillista ohjausta. On huomioitava, että kaikilla ei ole riittäviä taitoja tai välineitä digitaalisten palveluiden hyödyntämiseen, joten myös palveluiden monikanavaisuus on turvattava.

14) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 4

- Asian valmistelu (HE, luku 5)

15) Vapaamuotoiset huomiot

Palkansaajakeskusjärjestöjen kirje 24.1. kilpailukykyministereille
-    Työttömien palveluprosessi, eri asiakasryhmät, vastuut
-    Henkilöstön asema, muutosjohtaminen, yt-laki
-    Julkisten hankintojen osaaminen maakunnissa
-    Vaikuttavuusarvioinnit

Palkansaajakeskusjärjestöjen ja Elinkeinoelämän keskusliiton kirje 21.3. valtioneuvostolle
-    Huoli työvoimapalvelujen tulevaisuudesta, saatavuudesta, kannustavuuden heikentymisestä, yhdenvertaisuudesta
-    Kirjattava laajemmin ja yksityiskohtaisemmin palveluista
-    Työttömyysturvan työvoimapoliittisten edellytysten ratkaiseminen tarkoituksenmukaiselta osin maakunnan vastuulle

KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN

Luku 1 Yleiset säännökset (1-5 §)

16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1
-
17) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1
-

Luku 2 Alueiden kehittäminen (6-12 §)

18) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista  (7 §)?

X ei kantaa

19) Mahdollinen sanallinen perustelu

-

20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä (8, 9,10,11 ja 32 §)?

- ei kantaa

21) Mahdollinen sanallinen perustelu

-

22) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2

-

23) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2

-

Luku 3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen (13-20 §)

24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä?

- kyllä pääosin

25) Mahdollinen sanallinen perustelu

Maakuntia pitää vastuuttaa ja kannustaa maakuntien välisen yhteistyön tekemiseen työllisyyden edistämisessä ja palvelutarpeisiin vastaamisessa. Kasvupalvelut pitää toteuttaa niin, että ne mahdollistavat ja jopa kannustavat työvoiman liikkuvuuteen. Pitää varmistaa, että kasvupalveluiden asiakkailla on tarvittaessa mahdollisuus käyttää myös muiden kuin oman maakunnan kasvupalveluita, mikäli ne koetaan sopivammiksi tai tarkoituksenmukaisemmiksi.

26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää?

-  kyllä

27) Mahdollinen sanallinen perustelu

Maakunnalla pitää olla vastuu siitä, että tarjolla on aina kaikkia rekrytointi- ja osaamispalvelulaissa ja muissa ns. sisältölaeissa mainittuja palveluita. Laissa on todettu, että ” Kasvupalvelut on järjestettävä ja tuotettava sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisina kuin asiakkaiden tarve edellyttää”. Tämän edellytyksen pitää toteutua myös käytännössä ja riittävän yhdenmukaisena maakuntien välillä. Maakuntien välisten erojen muodostumista pitää seurata tarkemmin indikaattorein, kuin lakiesityksen keskeneräisessä pykälässä (15b §) todettu työttömyysasteen seuranta. Ainakin pitkäaikaistyöttömyyttä sekä eri asiakasryhmiä pitää seurata. Samaten työllistymisen laadullisia kriteerejä on otettava mukaan tarkasteluun. On tarkasteltava sekä tasoa että muutosta. Säädöksin ja rahoituksen keinoin pitää varmistaa, että maakuntien väliset erot eivät pääse kehittymään liian suuriksi.

Maakunnalla pitää olla vastuu siitä, että työnhakija-asiakkaiden palvelutarve kartoitetaan heti asiakkuuden alussa tai alkuvaiheessa mahdollisimman täsmällisesti ja laadukkaasti. Erillisiä arvioitavia elementtejä ovat työnhakijan työkyky, työnhakijan osaaminen ja työnhakijan työllistymisen edellytyksiin vaikuttavat urataidot. Kehittyneitä sähköisiä menetelmiä voidaan käyttää arvioinnin tukena. Tarpeettomankin tarkan palvelutarvearvioinnin aiheuttama tehokkuustappio on todennäköisesti pienempi kuin puutteellisesti suoritetun palvelutarpeen arvioinnin aikaansaamat hitaudet ja katkokset palveluiden käynnistämisessä. Huonosti tai liian myöhään tehdyn palvelutarpeen arvioinnin seuraukset voivat varsinkin yksilötasolla muodostua kohtalokkaaksi tulevalle työuralle. On varmistettava että myös henkilökohtaisen palvelun saavutettavuus eri asiakasryhmille on kohtuullisella tasolla.

Rekrytointi- ja osaamispalveluiden lisäksi maakunnissa olisi aina oltava tarjolla myös kolmen muun palvelukokonaisuuden sisältämiä palveluita ainakin soveltuvilta osin. Nyt lakiesityksessä todetaan, että ”Maakunnallisina kasvupalveluina voidaan järjestää rekrytointeja ja osaamista, yritystoimintaa ja yrittäjyyttä, luoda edellytyksiä innovaatioiden kehittämiselle, kansainvälistymistä ja rahoitusta koskevia palvelukokonaisuuksia.” Sen lisäksi mitä edellä on todettu rekrytointi- ja osaamispalveluista, maakunnilla pitäisi olla velvollisuus aina järjestää edes joitakin kunkin palvelukokonaisuuden palveluita. Kasvupalveluilla pitää aidosti tukea kasvua.

28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila- ja kiinteistö, talous- ja henkilöstö sekä ICT-tehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin?

- kyllä pääosin

29) Mahdollinen sanallinen perustelu

-

30) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3

Viranomaispäätösten osalta (18 §) on arvioitava, tulisiko yrityksille myönnettävien tukien rajana olla pienempi summa, kuin esitetty 10 000 euroa. Erityisesti starttirahan osalta raja voitaisiin jopa poistaa kokonaan ja todeta, että kaikki starttirahoina myönnettävät tuet hoidetaan viranomaistehtävinä. Starttirahapäätöstä valmisteltaessa on tarvittaessa perusteltua käyttää ulkoistettua asiantuntijalausuntoa liittyen mm. starttirahanhakijan liiketoimintasuunnitelmaan, kannattavuuteen, kilpailuasetelmaan ja yrittäjävalmiuksiin mutta se ei saa olla päättäjää sitovaa, vaan päätöstä tukevaa ja yrittäjyyttä aloittavan neuvontaa. Starttiraha on koettu tärkeäksi yritystoiminnan aloituskynnyksen madaltajaksi. Starttirahaa ei pitäisikään rinnastaa yritystukiin, vaan enemmänkin henkilökohtaisiin avustuksiin, jolla paikataan toimeentuloviivettä.

31) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3

16 § Maakunnalliset kasvupalvelut

Lakiluonnos: ” Maakunnallisina kasvupalveluina voidaan järjestää rekrytointeja ja osaamista, yritystoimintaa ja yrittäjyyttä, luoda edellytyksiä innovaatioiden kehittämiselle, kansainvälistymistä ja rahoitusta koskevia palvelukokonaisuuksia.”

Muutosehdotus: ” Maakunnallisina kasvupalveluina pitää soveltuvin osin järjestää rekrytointeja ja osaamista, yritystoimintaa ja yrittäjyyttä, luoda edellytyksiä innovaatioiden kehittämiselle, kansainvälistymistä ja rahoitusta koskevia palvelukokonaisuuksia.”

17 § Maakunnan järjestämisvastuu

Lakiluonnos: ” Maakunta vastaa aina myös siitä, että maakunnassa on tarjolla rekrytointi- ja osaamispalveluita.”

Muutosehdotus: ” Maakunta vastaa aina myös siitä, että maakunnassa on tarjolla kaikkia rekrytointi- ja osaamispalvelulain mukaisia palveluita.”

Luku 4 Kasvupalvelujen tuottaminen (21-24 §)

32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta  kasvupalvelu-uudistuksen tavoitteet saavutetaan?

X   kyllä pääosin

33) Mahdollinen sanallinen perustelu

Siirtymävaiheen valmistelussa ja toimeenpanovaiheessa on varmistettava, että maakunnissa on riittävä hankintaosaaminen ja kriteerit laadukkaisiin hankintoihin. Kilpailullinen monituottajamalli voi olla ideaalitilanteessa optimaalinen ratkaisu palveluiden tuottamiseen, mutta valvontaan on panostettava riittävästi ja mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti suosittava tulosperusteisia hankintoja. On myös varmistettava, että pienimmilläkin palveluntuottajilla on tosiasialliset mahdollisuudet osallistua palvelutuotantoon. Maakuntien omavalvonta palveluiden laadun ja saatavuuden suhteen voi osoittautua riittämättömäksi; tätä asiaa pitää toimeenpanovaiheessa seurata erityisen tarkasti sekä asettaa joitakin valtakunnallisia kriteerejä palvelutuotantoon osallistuville laadun varmistamiseksi.

34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoitteista (huomioiden myös 35 § Hallintomenettely ja julkisuus)?

-  ei kantaa

35) Mahdollinen sanallinen perustelu

-

36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen?

-  kyllä pääosin

37) Mahdollinen sanallinen perustelu

Kasvupalveluiden asiakkailla on tarvittaessa oltava mahdollisuus käyttää myös muiden kuin oman maakunnan kasvupalveluita, mikäli ne koetaan sopivammiksi tai tarkoituksenmukaisemmiksi. Maakuntien väliseen yhteistyöhön palveluiden järjestämisessä on kannustettava.

Tosiasiallinen valinnanvapaus edellyttää riittävää ja todenmukaista informaatiota sekä omista palvelutarpeista, että tarjolla olevista vaihtoehdoista tarpeiden täyttämiseen. Tämä puolestaan edellyttää ammattitaitoista ja osaavaa palvelutarpeiden arviointia sekä ohjausta tarjolla oleviin palveluihin ja tietoa niiden sisällöistä.

38) Muut  vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4

-

39) Yksilöidyt  säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 4

-

Luku 5 Palvelujen monimuotoisuus ja yhteiset järjestelmät (25-28 §}

40) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5

-

41) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 5

-

Luku 6 Erinäiset säännökset (26-37 §}

42) Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä?

-  ei kantaa

43) Mahdollinen sanallinen perustelu

-

44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa?

- ei kantaa

45) Mahdollinen sanallinen perustelu

-

46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 §:n omavalvonta?

- kyllä pääosin

47) Mahdollinen sanallinen perustelu

-

48) Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti?

-  kyllä pääosin

49) Mahdollinen sanallinen perustelu

-

50) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6

Akava on halukas osallistumaan perustettavaan aluekehittämisen ja kasvupalveluiden neuvottelukunnan toimintaan. Jäsenliittojensa avulla Akava saa arvokasta laadullista tietoa esimerkiksi liittoihin kuuluvilta kasvupalvelujen asiakkailta eli korkeakoulutetuilta työttömiltä työnhakijoilta. Akava jäsenliittoineen on useaan otteeseen tehnyt hedelmällistä yhteistyötä sekä ministeriön, että myös TE-hallinnon toimijoiden kanssa työvoimapalveluiden parantamiseksi. Annamme jatkossakin mielellämme oman panoksemme kasvupalveluiden kehittämiseen.

51) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 6

-

Luku 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (38-44 §)

52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019?

-  ei kantaa

53) Mahdollinen sanallinen perustelu

-

54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä?

-  ei kantaa

55) Mahdollinen sanallinen perustelu

-

56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema?

-   ei kantaa

57) Mahdollinen sanallinen perustelu

Henkilöstön asiantuntemus ja osaaminen on hyödynnettävä valmistelu- ja siirtymävaiheissa. TE-toimistoissa työskentelee nykyään suuri määrä ammattitaitoista ja osaavaa henkilökuntaa. Uudistuksessa on vaarana, että tämä osaaminen ainakin osittain tai väliaikaisesti menetetään.

58) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7

Siirtymävaiheessa ja sitä edeltävässä valmisteluvaiheessa on varmistettava, että palveluiden saatavuus ei väliaikaisestikaan heikkene minkään asiakasryhmien osalta. Palveluiden laatuun on kiinnitettävä huomiota kaikissa vaiheissa.

Lakiluonnoksen 45 §:ssä on säännös lisäeläketurvasta. Sen 1 momentin mukaan maakuntakonserniin kuuluvan tai maakunnan määräysvallassa olevan 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä perustetun yhteisön on huolehdittava julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain tasoisen lisäeläkeosuuden säilymisestä henkilöillä, jotka siirtyvät niiden palvelukseen maakuntauudistuksesta johtuvan järjestelyn johdosta Kevan jäsenyhteisön palveluksesta. Säännöksen mukaan maakuntakonsernin yhtiöiden olisi turvattava lisäeläketurvan tasoiset etuudet Kevan jäsenyhteisöistä eli kunnista ja kuntayhtymistä sekä niiden yhtiöistä siirtyville. Kiinnitämme huomiota siihen, että maakuntakonsernin yhteisöille tulisi säätää velvollisuus turvata valtiolta siirtyvälle henkilöstölle lisäeläke-etuuksien tasoisten etuuksien säilyminen.

Maakunnat ovat lakisääteisesti Kevan jäsenyhteisöjä ja maakuntien palvelukseen valtiolta siirtyvällä henkilöstöllä lisäeläketurva pitäisi säilyä 45 §:n 2 momentin perusteella. Myös Kevassa jäsenyhteisönä olevien yhtiöiden henkilöstön lisäeläke-etuudet säilyvät. Mainittu ongelma konkretisoituu, jos maakuntakonsernin yhtiö hoitaisi eläkevakuuttamisensa TyEL-yhtiössä.

59) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 7

-

Kommentit lakiehdotukseen  2: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa 15.3.2017 alkaen)

60) Vapaamuotoiset huomiot 2. lakiehdotukseen

-

61) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset 2.1 lakiehdotukseen

-

Vapaa sana

62) Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta?

Jatkotyössä on varmistettava työnhakijoiden palveluprosessin ja työttömyysturvaetuuksien toimeenpanon sujuvuus uudistuksessa. Työttömyysturvan työnjakotyöryhmä (TEM raportteja 41/2016) käsitteli työttömyysturvatehtävien tarkoituksenmukaista jakoa raportissaan.

Selkein ja tarkoituksenmukaisin ratkaisu myös työttömyyskassojen osalta olisi, että se tutkisi itsenäisesti kaikki ansiopäivärahan saamisedellytykset. Tämä voisi selkeyttää työnhakijan näkökulmasta työttömyysturvan hakemiseen liittyvää prosessia. Näin myös maakunnissa todennäköisesti jäisi paremmin mahdollisuuksia keskittyä työnhakijoiden palveluiden järjestämiseen.

Toisena vaihtoehtona on, että työttömyysturvan seuraamusjärjestelmään liittyvät päätökset tekee maakunta. Kolmas vaihtoehto, jossa seuraamusjärjestelmän osalta päätöksen tekisi Kela myös työttömyyskassan jäsenten osalta, on kaikista huonoin ja se lisäisi monimutkaisuutta. Tässä vaihtoehdossa työttömän työnhakijan asioita hoitaisi entisen kahden tahon, TE-toimiston ja työttömyyskassan, sijaan ainakin kolme eri tahoa: maakunta ja mahdollinen palveluntuottaja, Kela sekä työttömyyskassa.

Lausunnon tunnistetiedot

Lausunnon diaarinumero  033/62/2017
Lausunnon päiväys 27.4.2017
Laatija Heikki Taulu


Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje