rss Akavan lausunnot

11.8.2017 14.05

Akavan lausunto hallituksen esityksistä eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä

Akava toteaa työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan lausunnossa hallituksen esityksistä eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä muun muassa ettei kannata työttömille suunniteltua kaavamaista keskimäärin yksi työhakemus viikossa -velvoitetta , jolla on todennäköisesti huomattava määrä epätarkoituksenmukaisia seurauksia. Akava kannattaa työvoimapoliittisesti moitittavaan menettelyyn esitettyjä muutoksia koskien nollatyösopimuksia ja provisiotyötä sekä katsoo, että omaehtoisen opiskelun harkintaa on lievennettävä ja yksilön tarpeet otettava huomioon. Työnhakijalla on oltava asiakirja, josta käyvät kootusti ilmi oikeudet, velvollisuudet, tehdyt ja tehtäväksi sovitut toimet yms. työllistymisen kannalta olelliset seikat (vrt. nykyinen työllistymissuunnitelma).

Lausunnon pääkohdat

  • Akava ei kannata työttömille suunniteltua kaavamaista keskimäärin yksi työhakemus viikossa -velvoitetta , jolla on todennäköisesti huomattava määrä epätarkoituksenmukaisia seurauksia
  • Akava kannattaa työvoimapoliittisesti moitittavaan menettelyyn esitettyjä muutoksia koskien nollatyösopimuksia ja provisiotyötä
  • Omaehtoisen opiskelun harkintaa on lievennettävä ja niissä on yksilön tarpeet otettava huomioon
  • Työnhakijalla on oltava asiakirja, josta käyvät kootusti ilmi oikeudet, velvollisuudet, tehdyt ja tehtäväksi sovitut toimet yms. työllistymisen kannalta olelliset seikat (vrt. nykyinen työllistymissuunnitelma).

Lausunto on annettu sähköisen kyselyn kautta, ohessa poimintana Akavan vastaukset. Taustoittavat tekstit on merkitty kursiivilla.

Akavan lausunto hallituksen esityksistä eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta, laiksi yksityisistä rekrytointipalveluista sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä


1. Laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista

Ehdotetun julkisia rekrytointi- ja osaamispalveluja koskevan lain keskeisenä sisältönä olisi työnhakijan palveluprosessin määrittely (2 luku) sekä niiden rekrytointi- ja osaamispalveluiden määrittely, joita jokaisessa maakunnassa olisi oltava tarjolla (3 luku). Rekrytointipalveluna maakunnan tulisi välittää tietoa osaavan työvoiman saatavuudesta ja työtilaisuuksista, antaa rekrytointiin ja työnhakuun liittyvää neuvontaa sekä yhteen sovittaa työtilaisuuksia ja työnhakijoita. Osaamispalveluna maakunnassa tulisi olla tarjolla ammatinvalinta- ja uraohjausta sekä kasvupalvelukoulutusta. Maakunta voisi lisäksi järjestää muita rekrytointia ja työnhakua tukevia sekä osaamista kehittäviä palveluja. Muista palveluista määriteltäisiin tarkemmin ainoastaan työkokeilu (4 luku). Muutoin palveluiden sisältöä ei määriteltäisi.

3) 1 luku Yleiset säännökset, kommentit:

Palveluiden olisi oltava käytettävissä yli maakuntarajojen. Lainsäädännöllä ja käytännössä on syytä varmistaa, että palveluita on mahdollista käyttää yli maakuntarajojen. Näin varsinkin pienemmissä maakunnissa käytettävissä olevaa palveluvalikoimaa saadaan laajennettua.

4) 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit:

Esityksen mukaan palvelutarve arvioidaan jatkossakin kaksi viikkoa työnhaun alkamisen jälkeen ja sen jälkeen kolmen kuukauden jaksoissa. Maakunnalla on harkintavalta sen suhteen, miten se edellä mainitut arvioinnit järjestää. 

Nopean palvelutarvearvioinnin merkitys on suuri työllistymisprosessin tehokkaan käynnistymisen kannalta. Siihen pitää panostaa ja se on tehtävä huolellisesti. Tarvittaessa työttömälle on tarjottava tosiasiallinen mahdollisuus henkilökohtaiseen asiointiin. Laissa tulisi mainita arvioitavina kohteina ainakin työkyky, osaaminen ja työnhakutaidot, mukaan lukien oman osaamisen kuvailu.

Jos ensimmäisessä arvioinnissa keskeisiä asioita jää selvittämättä, tai sen perusteella muuten syntyy aihetta tarkempaan arviointiin esimerkiksi havaitun työttömyyden pitkittymisen riskin muodossa, olisi uusi perustellisempi arviointi tehtävä viipymättä, eikä vasta kolmen kuukauden kuluttua. Myös monialaisen palvelun tarvetta olisi syytä selvittää jo huomattavasti ennen lakiluonnoksessa mainittuja 300 pv/12 kk/6 kk aikarajoja. Muissa tapauksissa kolmen kuukauden välein tapahtuva tarkasteluväli on ihan sopiva.

Työnhakijalla on oltava asiakirja, josta käyvät kootusti ilmi työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet, tehdyt ja tehtäväksi sovitut toimenpiteet, tarjolla olevat palvelut ja niihin ohjaus sekä muut tarvittavat tiedot työnhaku- ja palveluprosessin selkeyden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Vrt. nykyinen työllistymissuunnitelma. Työttömän oikeusturvan toteutumisen kannalta on tärkeää, että työttömällä on selkeä käsitys esimerkiksi aktiivisuuden osoittamiseen liittyvistä täsmällisistä velvollisuuksista.

Lakiluonnoksen 6 §

Työnhaun voimassaolon päättymisessä määritelty seitsemän päivän välein tapahtuva ilmoittautuminen ja raportointi aktiivisesti työnhausta tulee olemaan hallinnollisesti raskas ja on epäselvää kuinka raportointia hyödynnetään ja kenelle tietoja luovutettaisiin. Erityisesti niille työnhakijoille, jotka eivät voi sujuvasti käyttää verkkopalvelua, on uusi velvoite raskas. Riski toimeentulon katkoksiin ja syrjäytymiseen työmarkkinoilta voi kasvaa.

5) 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit:

Nykyisten asiantuntija-arviointien, valmennusten ja koulutuskokeiluiden järjestämiseen ei enää lain mukaan olisi velvoitetta, eikä niistä säädettäisi lailla, mutta laki mahdollistaisi vastaavien palveluiden tarjoamisen. Työkokeilun ehdoista säädetään lailla nykyistä vastaavasti, mutta niiden tarjoamiseen ei velvoiteta.

Rekrytointipalveluista maakunnalla olisi velvollisuus tarjota tietoa osaavan työvoiman saatavuudesta ja työtilaisuuksista, työnhakuun liittyvää neuvontaa sekä työtilaisuuksien ja työntekijöiden yhteensovittamista.

Osaamispalveluista maakunnalla olisi velvollisuus ammatinvalinta- ja uraohjauksen sekä kasvupalvelukoulutuksen järjestämiseen. Osaamista voitaisiin parantaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnan alaisella työvoimakoulutuksella, omaehtoisilla opinnoilla sekä palkkatuella.

Ammatinvalinta- ja uraohjauksessa pitäisi aina olla mahdollisuus myös henkilökohtaiseen palveluun.

Tarjolla oleviin koulutuksiin tulisi olla valtakunnallinen ohjaus, etteivät pelkästään maakunnalliset tarpeet ohjaisi niiden hankintaa ja tarjontaa, ja että maakuntien muodostama kokonaisuus olisi tasapainoinen. Myös omaehtoisen opiskelun harkinnassa olisi otettava huomioon työllistymisnäkymät koko maassa, eikä pelkästään kyseisessä maakunnassa. Koulutuspäätöksiä tehtäessä yksilöiden tarpeiden huomioimisen on oltava tasaveroisessa asemassa yritysten tarpeiden ja alueellisten näkymien huomioimisen ohella.

Positiivisen rakennemuutosongelman huomioiminen osaamispalveluissa. JTYPL:n tämän vuoden väliaikaista muutosta (rakennusinsinöörien muuntokoulutus) vastaava toimintatapa pitäisi mahdollistaa positiivisen rakennemuutoksen tilanteissa myös vuoden 2017 jälkeen ja myös muilla aloilla. Pelkkä lainsäädäntö tai rahoituksen varaaminen uusiin toimintamuotoihin ei vielä riitä, vaan tarvitaan lisäksi selkeät pelisäännöt ja työnjako ministeriön, maakuntien ja koulutuksenjärjestäjien ja oppilaitosten kesken.

Maakunnille on kirjattava velvollisuus yhteistyön tekemiseen alueen korkeakoulujen kanssa korkeakoulutettujen ohjauksessa, neuvonnassa ja osaamisen kehittämisessä sekä koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnissa. Lakiin on kirjattava korkeakoulutetut kasvupalvelukoulutuksen erityiseksi kohderyhmäksi, sillä uusi opetus- ja kulttuuriministeriön alainen työvoimakoulutus ei tulevaisuudessa tarjoa heille mitään koulutusta.

Yleisperusteluissa mainitaan, että ”yrittäjyys eri muodoissaan on aina vaihtoehto palkkatyölle”

Linjaus ei pidä paikkaansa, eikä yrittäjätyötä voi työttömyysetuuksien suhteen rinnastaa palkkatyöhön, eikä kyseistä rinnastusta pitäisi tässä yhteydessä tehdä. Yrittäjyys ei ole jokaiseen tilanteeseen sopiva vaihtoehto.

6) 4 luku Työkokeilu, kommentit:

Kasvupalvelujen lainmukaisuuden valvonta kuuluisi esityksen mukaan perustettavalle uudelle valtion lupa- ja valvontavirastolle. Laillisuusvalvonnalle voidaan kuvata tarkempi sisältö siinä vaiheessa, kun uuden viraston valmistelu on pidemmällä.

Mikäli palveluntuottaja valtuutetaan tekemään työkokeilusopimuksia, on huolehdittava laillisuusvalvonnan toteuttamisesta sekä hyvän hallintotavan noudattamisesta.

7) 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit:

-

8) 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit:

-

9) 7 luku Voimaantulo, kommentit:

Lakiluonnoksen sivu 81: vaikutukset Kansaneläkelaitokseen ja työttömyyskassoihin. Luonnoksen mukaan tehtävien siirtoon liittyviä tarkkoja kustannusarvioita ei vielä ole.

Jatkovalmistelussa on välttämätöntä huolehtia, että tehtävien siirron myötä kustannukset myös kompensoidaan.

2. Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta

Alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta annettavalla lailla on tarkoitus siirtää maakunnan liittojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten rahoitustehtäviä perustettaville maakunnille ja Uudenmaan kuntayhtymälle. Lisäksi laissa olisi tarkoitus säätää eräistä ministeriöiden myöntämistä tuista. Laki koskisi sekä kansallista varoista että Euroopan unionin varoista myönnettäviä tukia. Tukimuodot pysyisivät pitkälti nykyisen kaltaisina ja suurin muutos koskisikin tukea myöntäviä tahoja,  joita olisivat yleensä maakunnat.

10) 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit:

-

11) 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit:

Nykyinen starttiraha korvautuu jatkossa yritykselle myönnettävällä tuella. Tukea ei voida myöntää, mikäli yritystoiminta on aloitettu ennen tuen myöntämistä. Hallituksen esityksessä pohditaan, pitäisikö tuen kuitenkin olla saatavissa yritystoiminnan käynnistämisen jälkeenkin, mikäli hakemus on laitettu vireille ennen yritystoiminnan käynnistämistä. Akava: Tuen pitäisi ilman muuta olla saatavissa myös näissä tilanteissa. Tukikelpoista yritystoimintaa on syytä rahoittaa näissäkin tilanteissa, koska tuella voi olla ratkaiseva merkitys yritystoiminnan alun hankaluuksista selviämiseen.

On varmistettava, että lain perusteella on mahdollista tukea myös ideoiden tai innovaatioiden kaupallistamista, koska sen on usein nähty olevan suomalaisen yrittäjyyden erityinen ongelmakohta.

12) 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja investointitoimintaan, kommentit:

 -

13) 4 Luku Palkkatuki, kommentit:

Palkkatuen säädökset ovat sisällöllisesti käytännössä entisellään (sosiaalisia yrityksiä koskevat säädökset jäävät pois).

14) 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit:

 -

15) 6 Luku Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä maksatuksen lopettaminen, kommentit:

 -

16) 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit:

 -

17) 8 Luku Erinäiset säännökset, kommentit:

 -

18) 3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit:

Tämä koskee vain kasvupalveluiden ulkopuolisia eli maakunnista riippumattomia palveluita.

19) 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit:

-

5. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta

Työttömyysturvalain keskeisimmät muutokset koskevat työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanoon liittyvien tehtävien siirtämistä TE-toimistoilta työttömyyskassojen, Kansaneläkelaitoksen ja maakuntien hoidettavaksi. Tehtävien siirtämisestä säädettäisiin pääosin 11 – 14 luvussa.


Lisäksi työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää muutettaisiin siten, että keskeistä jatkossa olisi työnhakijan aktiivisen työnhaun seuraaminen. Tätä koskevat säännökset olisivat pääosin 2 a luvussa.

20) 1 luku Yleiset säännökset, kommentit:

Työllistymistä edistävinä palveluina pidettäisiin koulutuksia, omaehtoista opiskelua, työkokeilua, kuntouttavaa työtoimintaa sekä muuta vähintään neljä tuntia päivässä kestävään työllistymisen tai osaamisen kehittämiseksi tapahtuvaan palveluun osallistumista. Nämä ovat työttömyysetuuden saamisen kannalta merkityksellisiä palveluita.

Lainsäädännöllä on varmistettava, että esimerkiksi ammattiliittojen tai niiden muodostamien yhdistysten tai yhtiöiden tarjoamat työllistymistä tai osaamisen kehittämistä edistävät palvelut voidaan lukea kuuluvaksi edellä mainittuihin työllistämistä edistäviin palveluihin.

Määritelmistä ollaan esityksen mukaan poistamassa työllistymissuunnitelma.

Emme kannata työllistymissuunnitelman poistamista ja sen korvaamista työnhakijalle asetettavilla uusilla, määrällisillä työnhakuvelvoitteilla.

Viittaus erilliseen työttömyysturvalakiesitykseen (STM 1919/2017): On ongelmallista, että työttömyysetuuden saamisen edellytykset ovat osittain riippuvaisia palveluista, joiden järjestämiseen maakunnilla ei ole täsmällistä velvollisuutta. Työttömyysturvan ns. aktiivimalli johtaa voimaan tultuaan tilanteeseen, jossa työttömyysetuuden saajalla itsellään on vain rajoitettu mahdollisuus vaikuttaa työttömyysetuutensa tason säilymiseen työttömyysjakson aikana.

21) 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit:

-

22) 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit:

Pätevä syy työstä eroamiseen (2 §): esitys huomioi nollatuntisopimukset ja provisiotyön. 

Pidämme hyvänä esitettyjä muutoksia, joilla päteviin syihin työstä eroamiseen lisätään nollatuntisopimus ja provisiopalkkaisten töiden määritellyt tilanteet.

Aktiivista työnhakua koskevat pykälät 8a ja 8b:

Emme kannata uutta seuraamusta, joka asetettaisiin ellei ole hakenut vähintään keskimäärin yhtä työpaikkaa kunkin täyden viikon aikana. Kaavamaisesta aktiivisen työnhaun velvoitteesta voi aiheutua epätarkoituksenmukaisia seurauksia, turhien hakemusten lähettelyä, näennäistä aktiivisuutta, yritysten avointen työpaikkojen ilmoittelun siirtymistä muualle, seuranta- ja ilmoitusbyrokratian kasvua jne. Asiaan sisältyy myös työnhakijoiden yhdenvertaisuuteen liittyviä ongelmia kuten eri alojen ja alueiden työpaikkamahdollisuudet sekä ristiriitaisuus ammattitaitosuojan kanssa.

Asiaan liittyen avoinna on myös se, kenen toimesta ja miten ja missä vaiheessa arvioitaisiin, ovatko haettavat paikat sekä hakemukset tai hakemisen tavat olleet kelvollisia. Ovatko esimerkiksi ns. piilotyöpaikat, avoimet hakemukset, työnantajatapaamiset, rekrytointimessut jne. hyväksyttäviä tapoja hakuaktiivisuuden osoittamiseen? Miten huomioidaan hakuportaalien (esim. Työmarkkinatori) kautta useiden työpaikkojen hakeminen yhdellä hakemuksella tai hakukerralla?

Lisäksi on avoinna se, kenen toimesta ja miten ja missä vaiheessa työnhakuprosessia arvioitaisiin, onko haettavia paikkoja riittävästi vai tuleeko sovittavaksi muut aktiivisuuden osoittamisen tavat? Miten toimitaan ammattitaitosuojan aikana tai miten työnhakijan oma arvio otetaan huomioon? Miten tarkastellaan sitä, täyttyvätkö ”työpaikan saamisen yleiset edellytykset”.

23) 5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit:

-

24) 6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto, kommentit:

 -

25) 7 luku Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset, kommentit:

-

26) 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit:

Omaehtoinen opiskelu siirtyy JTYPL:stä tähän.

Opiskelutarpeen arvioinnissa on muutettava sanamuoto ”tarkoituksenmukaisin” muotoon ”tarkoituksenmukainen”. Omaehtoisen opiskelun harkinnassa olisi otettava huomioon työllistymisnäkymät koko maassa, eikä pelkästään kyseisessä maakunnassa. Harkinta olisi syytä tehdä useamman maakunnan yhteistyönä yhteisesti sovituin kriteerein tai vaihtoehtoisesti valtakunnallisesti keskitettynä, jotta vältyttäisiin maakuntien välisiltä eroilta harkinnan ”tiukkuudessa”.

27) 10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset, kommentit:

-

28) 10 a luku Kulukorvaus, kommentit:

-

29) 11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit:

-

30) 12 luku Muutoksenhaku, kommentit:

-

31) 13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset, kommentit:

 -

32) 14 luku Erinäisiä säännöksiä, kommentit:

 -

Laki vuorotteluvapaalain muuttamisesta

33) Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit:

keskeneräisiä pykäliä

Muutoksiin liittyviä muita lakeja:

- Laki sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta

- Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta

- Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

- Laki valtion virkamieslain 5 a §:n muuttamisesta

- Laki valmiuslain 99 §:n muuttamisesta

-Laki taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta

34) Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista:

-

Laki kotoutumisen edistämisestä

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki kotoutumisen edistämisestä. Voimassa oleva laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) kumottaisiin. Lain tarkoituksena olisi edistää kotoutumista ja hyviä väestösuhteita. Esityksessä säädettäisiin kotoutumisen edistämisestä selkeästi ja johdonmukaisesti ottaen huomioon maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluekehitys- ja kasvupalvelu-uudistusten edellyttämät kotouttamista koskevat muutostarpeet. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kotoutumista edistävistä palveluista ja viranomaisten tehtävistä kotoutumisen edistämisessä samoin kuin kotouttamisen yhteensovittamisesta ja seurannasta hallinnon eri tasoilla. Kotoutumisen edistämisen suunnittelu ja kehittäminen yhteen sovitettaisiin maakunnan ja kunnan muun suunnittelun kanssa.

35) 1 luku Yleiset säännökset, kommentit:

-

36) 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit:

Laissa todetaan (2 luku, 10 §), että alkukartoitukseen kuuluisi pääsääntöisesti kielitaidon lähtötason testaus… Lisäksi alkukartoitukseen voi kuulua esimerkiksi osaamisen kartoitusta ja tunnistamista.

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pitäisi kuulua aina osaksi alkukartoitusta, jotta heti alusta lähtien voidaan palvelut suunnitella oikein.

37) 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit:

-

38) 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit:

-

39) 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit:

-

40) 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit:

-

41) 7 luku Rekisterisäännökset, kommentit:

-

42) 8 luku Erinäiset säännökset, kommentit:

-

43) 9 luku Voimaantulo, kommentit:

-


Lausunnon tunnistetiedot

Akavan diaarinumero Dnro 077/62/2017
Lausunnon päiväys 16.6.2017
Laatija Heikki Taulu


Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje