22.5.2009

Keskustelua Akavan EU-tavoitteista


Uusia pelisääntöjä työmarkkinoille

Tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen, Demos Helsinki

Akavan EU-strategian pelisääntöjä työmarkkinoille -osiossa on paljon asioita, joiden ansiosta otsikon sana "uusia" on perusteltu.

Moni eurooppalainen työntekijä ymmärtää ajan euroa tärkeämmäksi valuutaksi, siksi työaikakysymykset ja -joustot on syytäkin nosta kärkeen. Henkisen työsuojelun nostaminen esiin on vähintäänkin kohtuullista, kun kyse on työpaikkakiusaamisen eurooppalaisen kärkimaan ammattiliiton ohjelmasta. Unionin rahastojen tukitoimien suuntaaminen vastavalmistuneisiin ja ikääntyviin on oikeutettu toive tilanteessa, jossa eletään keskellä suurta sukupolvenvaihdosta.

Kun lähtökohtana on eurooppalainen työntekijä, on todellakin syytä puhua enemmän työelämän laadusta kuin työstä maksetusta korvauksesta. Vauraissa yhteiskunnissa ihmisten onnellisuus lisääntyy parhaiten keskittymällä juuri työelämän mielekkyyteen ja laatuun, ei rahallisen vaurauden kasvattamiseen. Tätä ei lamakaan merkittävästi muuta.

Ihmisten liikkuvuus on kompleksinen kysymys sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Meillä on historiallisesti varsin vähän kokemuksia yhteiskunnista, joissa ihmiset liikkuvat suurina määrinä työn perässä ja olisi samaan aikaan tasa-arvoinen ja turvallinen. Sen sijaan on helppo kuvitella dystooppinen yhteiskunta, jota määrittävät sellaiset käsitteet kuin juurettomuus, atomistisuus ja jatkuva muutos.

Nämä syvät liikkuvan yhteiskunnan kysymykset vaativat pohtimista ja toimenpidesuosituksiksi muotoilemista. Tähän haasteeseen kannattaa
syventyä viimeistään seuraavaa ohjelmaa rakennettaessa.

Markus Penttinen vastaa:

Aleksi Neuvonen tarttuu kiitettävästi kahteen työelämän ydinasiaan: laadukkuuteen sekä jatkuvaan muutokseen ja liikkuvuuteen. On totta, että niin suomalaisen kuin useimman eurooppalaisen työntekijän perustoimeentulo on jotenkuten turvattu kaikissa tilanteissa. Tämähän ei ole sääntö maailmanmitassa. Lamakaan ei muuta perusasetelmia. Toisaalta työpaikan menetys tai jo pelkkä epäily menetyksestä rikkoo työnteon laadukkuuden.

Neuvosen mukaan liikkuvan ja jatkuvan muutoksen työmarkkinat olisivat vaatineet enemmän pohtimista. On totta, että ihmisten massamuuttoliikkeitä ei välttämättä tule. Silti jo rajat ylittävä verkostomainen tuotanto ja nettityöskentely tekevät työpaikoista ylikansallisia ja -paikallisia, vaikka ihminen istuisi yhdessä ja samassa pitäjässä. Kymmenen vuoden päästä olemme jo kovin eri maailmassa ja työelämässä. Esimerkiksi tekijänoikeudet ovat suuri tulevaisuuden kysymys, jota on arvattavasti pohdittava Akavan seuraavassa vaaliohjelmassa nykyistä enemmän. Viherkaulustyöpaikoissa olemme vasta johdantovaiheessa. Myös nanoteknologian mahdollisuudet tai uhat esimerkiksi työsuojelun näkökulmasta ovat tulevaisuudessa keskustelun arvoisia. Aika näyttää.

EU:sta ulkosuhteiden suunnannäyttäjä

Kimmo Jylhämö, päätoimittaja, Voima

Mitä Akava haluaa saavuttaa tavoitteillaan? Onko syytä edes kirjoittaa tavoitteita, jos ne pidetään näin ympäripyöreinä? Olisiko syytä tilata laajempia ulkopuolisia tekstejä kustakin aiheesta?

Akavan linjaus ei käsittele niinkään EU:n ulkosuhteita kuin EU:n sisäistä hyvinvointia. Linjauksessa ei puhuta EU:n kauppasopimusten haitoista (vapaakauppaa ja tukia meille mutta ei globaalille etelälle), elintasokuiluista EU:n ja muun maailman välillä, eikä EU:n tavasta riistää luonnonvaroja (esim. Kongo).

"Globalisaation hallinnasta" puhuttaessa pitäisi käsitellä myös EU:n alueella toimivien yritysten roolia osana ulkosuhdekysymystä.

Akavan linjaus pitää EU:n vallan keskittämistä itsestään selvänä, vaikka EU:lta puuttuu kansan oikeutus. Miten se voisi edustaa jäsenvaltioita saati sitten olla "ulkosuhteiden suunnannäyttäjä"? Ajaako Akava EU:n jäsenvaltioiden vallan vähentämistä ilman demokraattisesti toimivaa järjestelmää?

EU ei ole YK:n jäsen, mutta vahvemman ja demokraattisemman YK:n vahvistaminen on hyvä tavoite. Jos Akava haluaa edistää "globaalia hallintaa", olisi sen oltava myös demokraattista hallintaa.  Riittävä" sääntely on määriteltävä selkeästi, jotta sääntelyä voitaisiin valvoa.

Kunnon työn "edistäminen" ilman sisältöä kumisee tyhjyyttä. EU:n pitäisi taistella työelämän prekarisaatiota ja järjestelmällistä siirtolaisten riistoa vastaan. Tosiasiassa laittomia siirtolaisia käytetään ilmaistyövoimana esimerkiksi Espanjan tomaattipelloilla.

Tärkeimpien keskuspankkien "yhteistyön" lisääminen näyttää nykytilanteessa tarpeelliselta, mutta pahimmillaan se voi vahvistaa epädemokraattisten voimakeskittymien valtaa. EKP:n poliittista valvontaa pitäisi lisätä.

WTO:n edistäminen ilman WTO:n toimintaperiaatteiden tai toimintamallin analyysia on samaa kuin kannattaisi EU:ta ilman, että analysoitaisiin toimintaperiaatteihin ja toimintamalleihin sisältyviä ongelmia.

Itämeren vahvistaminen "sivistyneenä" sisämerenä kuulostaa hyvältä, mutta vapaata liikkuvuutta voi olla vaikea harmonisoida Venäjän kanssa.

Markus Penttinen vastaa:

Kimmo Jylhämön palaute on virkistävää ja siinä on paljon sisältöä. Näinä maailmankapitalismin kriisin ja deglobalisaation päivinä pitäisi keskustella monesta hänen esille ottamastaan asiasta. Syytös ympäripyöreydestä on sinänsä oikeutettu, mutta tilarajan vuoksi vain muutamia päälinjauksia on mahdollista ottaa esiin jokaisesta Akavan vaaliohjelman osa-alueesta. Ja Akava tosiaan tilaa tai työstää syventäviä tekstejä eri aiheista. Esimerkiksi globalisaatiosta ja Intiasta on tulossa Akavan tilaama selvitys kesäkuun alussa.

Jylhämön kysymykseen vallan vähentämisestä vastaus on, että Akava ei aja jäsenvaltioiden vallan vähentämistä ilman demokraattisesti toimivaa järjestelmää. Suomen kaltainen pieni maa voi vaikuttaa yksinään vain hitusen maailmanmitan asioihin. Siksi EU:lla on oltava välineitä yhteiseurooppalaisten tavoitteiden edistämiseen. Pienen ja isonkin maan vaikutusmahdollisuudet esimerkiksi globalisaatioon ovat vähäpätöiset, jos se toimii yksin. Vain yhteistyöllä saadaan jotain aikaiseksi.

Sen sijaan Jylhämön kanssa täytyy olla eri mieltä siitä, että kunnon työn edistäminen kumisisi Akavan vaaliohjelmassa tyhjyyttään. Työelämän laatu on asiakirjan ykköspainopisteitä ja aiheesta on monia esityksiä – työn tekemisen eri muotojen ja työntekijöiden tasavertaisista työolosuhteista alkaen – jotka pätevät niin Suomen, EU:n kuin maailmantasolla.

Unionin kehittäminen

Antti Pesonen, puheenjohtaja, Itsenäisyyspuolue

Akavan EU-tavoitteissa unionin politiikan seuraukset nähdään lähtökohtaisesti myönteisinä. Siitä kertoo mm. vaatimus "unionin toimivaltaa on lisättävä".
Entä jos kyseessä on perustavan laatuinen erehdys? Jos yksittäisen ihmisen hyvinvoinnin parantaminen on EU:n perimmäisenä tavoitteena, miksi eriarvoisuus ja köyhyys ovat EU:ssa voimakkaasti kasvaneet samaan aikaan kun kokonaistuotanto vielä kasvoi voimakkaasti?

Julkisen sektorin radikaali supistaminen on yksi unionin politiikan perustavoitteita. 1990-luvun "eurosopeutus" tarkoitti Suomessa valtion kunnille maksamien valtionosuuksien puolittamista. Siitä seurasi kuntien talousahdinko ja peruspalvelujen kriisi. Unionin kehittämistavoitteiden opetuksena voi pitää sitä, että lähtöoletukset ratkaisevat lopputuloksen. Jos on epäiltävissä, että lähtöoletukset eivät ole 100 prosenttisesti oikeat, olisi syytä ottaa huomioon, että kehittämisprosessin lopputulos voi olla toinen kuin halutaan.


Markus Penttinen vastaa:

Antti Pesonen ottaa hyvin esiin kaksi perustavanlaatuista kysymystä: eriarvoisuuden kasvaminen ja julkisen sektorin alas ajaminen. On totta, että ennen laman tuloa eriarvoisuus on kasvanut monissa EU-maissa, myös Suomessa. Unionin alueella on myös entistä enemmän turvauduttu yksityiseen palvelutuotantoon. Yksityistämisen kohteet ovat vaihdelleet rautateistä vanhuspalveluihin.

Toinen asia on, johtuvatko nämä kehityskulut Euroopan unionista. Eriarvoisuus on lisääntynyt vieläkin voimakkaammin EU:n ulkopuolella, kuten Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Kyse on ollut maailmanlaajuisesta ilmiöstä, jonka yhtenä osana on palkkatulojen osuuden pienentyminen kansantulosta suhteessa pääomatuloihin. Toiseksi sosiaaliturvan tason määrittäminen, pääomaverotus tai palkkakysymykset eivät pääsääntöisesti kuulu unionin päätäntävaltaan. Miten EU:ta voidaan sitten syyttää näistä asioista?

Julkisen sektorin supistaminen ei kuulu EU:n tavoitteisiin. Sen koosta päättää täysin yksittäinen jäsenvaltio ja kunta. Valtionosuuksien puolittamisesta ei siten voi syyttää unionia. Sen sijaan EU olisi voinut olla aktiivisempi edistämään julkisten palvelujen korkeatasoista laatua.

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje