5.3.2009


Tietoa Venäjän työmarkkinoilta

Akava on julkaissut selvityksen Venäjä, työmarkkinat ja palkansaajat Venäjän työmarkkinoista ja niiden järjestökentästä. Teemoina ovat muun muassa Venäjän kolmikanta, työntekijä- ja palkansaajajärjestöt, ammatilliset järjestöt, Venäjän koulutusjärjestelmä, neuvottelu- ja sopimustoiminta sekä  palkansaajayhteistyö ja työntekijöiden liikkuvuus Suomen ja Venäjän välillä. Selvityksen taustalla oli tarve koota tietoja yhdeksi kokonaisuudeksi.

Akavan kansainvälisten asioiden asiamies Liisa Folkersma keräsi aineiston raporttia varten kesän ja syksyn 2008 aikana Suomessa, Venäjällä ja muissa Pohjoismaissa.

Työllisyysaste ja työttömyyskorvaus edelleen matalia

Venäjän työllisyysaste (52 %) on selvästi alhaisempi kuin Suomessa (69 %) tai Euroopan unionin alueella (64 %). Työttömyys laski ennen talouskriisiä 7,5 %, mutta korkea työttömyys on edelleen ongelma erityisesti maaseudulla. Työttömyysturva on matalimmillaan 29 euroa, korkeimmillaan 110 euroa kuukaudessa. Keskipalkka, joka nousi talouskriisiin asti, on nyt noin 500 euroa kuukaudessa. Palkkojen alueellinen vaihtelu ja tuloerot ovat kuitenkin suuria. Julkisen sektorin keskimääräinen palkkataso on hyvin matala, samoin eläkkeet. Talouden ja palkkojen tulevaa kehitystä on vaikea ennustaa vallitsevan maailmanlaajuisen talouskriisin oloissa. Venäjällä on tasaverojärjestelmä, jossa veroprosentti on 13 %.

Talouskasvu pysähtynyt

Vuonna 2007 talouskasvua oli vielä yli 8 %, mutta talouskriisi on vaikuttanut vahvasti Venäjällä. Talouden rakenteet ovat vanhanaikaisia. Venäjän talous on pitkälti ja haavoittuvaisesti riippuvainen raaka-aineista. Ongelmana on mm. investointien vähyys ja toimintaympäristön epävarmuus. Moskovan pörssi on laskenut toukokuusta 2008 yli 75 %.

Venäjän osuus maailman bruttokansantuotteesta on pieni (2,8 %), kun taas esimerkiksi EU-maiden yli 30 %. Koska Venäjä on Suomen tärkein kauppakumppani, sen kehityksellä on merkittävät heijastusvaikutukset myös Suomen työmarkkinoihin. 

Koulutusjärjestelmässä perinteinen ja uusi rinnakkain

Suurin osa venäläisistä nuorista suorittaa perinteisen 5-vuotisen spetsialist-tutkinnon. Venäjä on kuitenkin sitoutunut Bolognan prosessiin, joten perinteisen järjestelmän rinnalla toimii kaksiportainen tutkintojärjestelmä. Suomeen verrattavaa ammattikorkeakoulujärjestelmää ei ole. Yliopisto-opinnot ovat suosittuja, mutta ammatillisen koulutuksen tarve olisi suuri. Opiskelija- ja opettajaliikkuvuus Suomen ja Venäjän välillä on vähäistä verrattuna vaihtoon läntisen Euroopan tai Pohjoismaiden kanssa.

Järjestäytymisaste laskee

Nykyisin alle puolet palkansaajista järjestäytyy. Suurin osa uusista jäsenistä liittyy työsopimuksen kirjoittamisen yhteydessä. Vaikka järjestäytymisaste laskee, ammattiyhdistysten asema joukkoliikkeenä on säilynyt. Järjestäytyminen on erityisen heikkoa palvelualoilla ja nuorten keskuudessa, korkeinta perinteisessä raskaassa teollisuudessa sekä osassa julkista sektoria.

Ay-järjestäytymisen perusteena on työpaikkakohtainen perusjärjestö - ei tutkintopohjainen järjestäytyminen. Suurin osa voimavaroista käytetään perusjärjestöissä ja suurin osa jäsenmaksuista menee loma- ja sosiaalipalveluihin. Erot perusjärjestöjen resursseissa sekä resurssipula keskustasolla vaikuttavat ongelmallisilta. Alueelliset keskusjärjestöt myötäilevät Venäjän hallinnollista jakoa. Niiden tulot tulevat pitkälti liiketoiminnasta ja niiden toimintakyky vaihtelee suuresti. Liittojen perustana puolestaan ovat ministeriöiden hallinnonalat - saman ammattikunnan edustajia voi olla useissa eri liitoissa. Monien liittojen toiminta on enemmän ammatillista kuin edunvalvontaa ja työehtosopimustoimintaa.

Työmarkkinajärjestelmä hakee muotoaan

Venäjällä on käytännössä kolme palkansaajakeskusjärjestöä. Suurin on FNPR, jossa on jäseniä 20–30 miljoonaa. FNPR on lähellä Venäjän valtaa pitäviä voimia ja puutteistaan huolimatta parempi kuin ei mitään. Se on tunnustettu ja laaja organisaatio, jonka ongelmina ovat kuitenkin hierarkkisuus, passiivisuus ja yhteys valtaapitäviin. FNPR:läisten liittojen ja perusjärjestöjen aktiivisuus vaihtelee suuresti. Lisäksi pienemmissä ja riippumattomammissa keskusjärjestöissä VKT:ssa ja KTR:ssä on jäseniä kummassakin noin miljoona. Järjestöt edustavat uutta aktiivisuutta, mutta ongelmina ovat pienuus, kenttärakenteiden puuttuminen ja lainsäädäntö.

Pienistä ja keskisuurista työnantajista suurin osa ei ole järjestäytynyt. Työnantajien keskusjärjestönä toimii CCEUR, jolla on 29 jäsenliittoa. Tärkein CCEUR:n jäsenliitto on RUIE Russian Union of Industrialists and Entrepreneurs.

Kolmikanta olemassa, työehtosopimukset usein paikallisia

Kolmikantaisia rakenteita on keskus- ja aluetasolla sekä suurimmissa kaupungeissa. Merkittävimmät työehtosopimukset solmitaan yksityisellä puolella paikallisesti. Julkisen puolen palkat määritellään valtion palkkataulukoissa aloittain. Lähtösummista pyritään neuvottelemaan vaihtelevalla menestyksellä. Alueet voivat maksaa erilaisia lisiä peruspalkan päälle kykynsä ja halunsa mukaan. Lisäksi on kolmikantaisia kehyssopimuksia alueellisesti, aloittain ja valtakunnallisesti. Ne ovat lähinnä suosituksia vähimmäistasosta ja niiden käytännön merkitys on usein pieni.

Ammattiyhdistysoikeuksia loukataan

Venäjällä esiintyy usein ammattiyhdistysoikeuksien loukkauksia: viranomaiset eivät rekisteröi ammattijärjestöjä, niitä ei tunnusteta neuvotteluosapuoliksi ja työnantajat eivät välitä jäsenmaksuja. Lainsäädännössä on käytännössä lakkokielto. Laittomia lakkoja on kuitenkin entistä enemmän. Talousvaikeudet aiheuttavat kansalaisjärjestöille niin taloudellisia kuin viranomaisongelmia.

Suhtautuminen kansainväliseen yhteistyöhön osin epäilevää

Arvojen sijasta Venäjää ja EU:ta yhdistävät lähinnä edut ja etenkin taloudelliset sellaiset. Talouskriisin myötä on Venäjällekin paljastunut sen riippuvuus länsimaista ja suurimmasta kauppakumppanistaan EU:sta. Venäjän palkansaajajärjestöt tukevat sitä että EU:n kanssa tehtävään yhteistyöhön sisällytettäisiin työmarkkina-asiat. WTO-jäsenyyttä ei Venäjän palkansaajakeskusjärjestö FNPR:ssä nähdä mahdollisuutena monipuolistaa ja uudistaa taloutta tai luoda työtä ja hyvinvointia lisääntyneen kaupankäynnin myötä. Sen sijaan palkansaajajärjestöt asennoituvat puolustuksellisesti ja tuovat esiin lähinnä WTO:hon liittyviä uhkakuvia. Pohjoinen ulottuvuus ei ole yleisesti saanut vahvaa jalansijaa, mutta Itämeren maiden palkansaajajärjestöt ovat pyrkineet saamaan siihen mukaan työmarkkinanäkökulmaa. Tällä hetkellä yritetään vaikuttaa Itämeren yhteistyöhön, jolla on vahvempi asema, jotta se toimisi paremmin työmarkkinanäkökulmasta.

Suomen ja Venäjän palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyöllä on pitkät perinteet. Venäjän aikana on ollut jonkin verran hankeyhteistyötä ja tietojen vaihtoa. Venäjän palkansaajajärjestön liittyminen maailman ja Euroopan tason yhteistyörakenteisiin on tuonut yhden uuden ulottuvuuden maiden ay-suhteisiin. Liittotasolla yhteistyösuhteiden taso tai ylipäänsä olemassa olo on varsin vaihtelevaa. Yhteydet ovat kuitenkin murto-osa verrattuna yhteyksiin Pohjoismaihin.

Yhteistyö avaa mahdollisuuksia

Ongelmista ja haasteista huolimatta Suomen palkansaajajärjestöjen pitäisi olla yhteyksissä Venäjälle vähintään tietojen ja näkemyksien vaihtamiseksi. Keskusjärjestöjen yhteistyötä olisi hyvä kehittää edunvalvonnallisempaan suuntaan. Venäjä on haasteellinen yhteistyökohde. Toimiva yhteistyö kuitenkin edellyttää vaikeidenkin asioiden esille ottamista.  Yleiseurooppalaisen alueneuvosto PERC:in kautta voidaan käsitellä myös vaikeita asioita, sillä järjestö on venäläisten arvostama. Suhteita lähialueille olisi hyvä lisätä. Mahdollisessa hanketoiminnassa korostuvat järjestäytyminen ja nuorten mukaan saaminen. Myös yritysten yhteiskuntavastuu ja suomalaisyritysten toiminta Venäjällä olisivat käytännönläheisiä yhteistyöalueita.

  • Raportti on saatavilla ohessa verkkojulkaisuna.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje