5.5.2010

Todelliset työtunnit on saatava kirjoihin ja kansiin muistiinkirjoittamista

Työajan seuranta ei ole paras mahdollinen asiatuntijatyön mittari, mutta sitä ei pidä laiminlyödä, vaikka työtulokset kertovatkin enemmän asiantuntijatyöstä kuin työtunnit. Jos työsuoritusta mitataan pelkällä lopputuloksella, vastuu työajan hallinnasta siirtyy työntekijälle.

Työajat nousevat säännöllisin väliajoin työmarkkinapoliittiseksi kiistakapulaksi.
Työaikakeskusteluja herää toistuvasti esimerkiksi palkansaajien vuosittaisen työajan pituudesta. Sen lisäksi, että työuria tulisi pidentää, vaaditaan yleistä työaikojen pidentämistä.

Makrotalouden kirjoituspöytälaskelmien tuella on helppo puhua työtuntien lisäämisen puolesta. Niillä voidaan osoittaa, että kansantalouden kokonaistyöpanos ei pienene, vaikka työikäinen väestö vähenee, jos työntekijöiden vuotuisia työtunteja lisätään.

Viikko-, kuukausi- tai vuosityöaikojen pidentämistä nykyisestään on kuitenkin syytä arvioida kriittisesti. Etenkin, kun yhä suurempi osa palkansaajista työskentelee erilaisissa tieto- ja asiantuntijatehtävissä. 

Aika on huono mittari asiantuntijatyöhön

Tehdyillä työtunneilla voidaan suoraan mitata työn lopputuloksia vain sellaisessa teollisuuden tai palvelutuotannon työssä, jossa työsuorite tarkoittaa täsmälleen samaa kuin siihen käytetyt työtunnit. Jos työntekijä tekee esimerkiksi 45-tuntista työviikkoa, lopputuloksena syntyy suurempi määrä tavaraa tai palvelusuorituksia kuin 38-tuntisen työviikon aikana.

Sama yhtälö ei toimikaan, jos asiantuntijatyötä tekevä henkilö istuu näyttöpäätteensä ääressä vaikkapa 7 viikkotuntia entistä kauemmin esimerkiksi suunnittelevan tai uutta luovan tietotyön parissa. Päinvastoin – työn laatu voi jopa laskea, mikäli työaikaa venyttää liiaksi. Ylipitkät työajat voivat heikentää työntekijän kykyä tuottaa luovasti jotakin uutta. Henkisessä työssä työpanoksen ja työn tuloksen yhteys on mutkikas yhtälö, jota ei voida säädellä ulkoisesti määrätyillä työtunneilla. 

Unohdetaan kello, tulokset ratkaisevat?

Eurooppalaisia korkeasti koulutettuja palkansaajia edustavan Eurocadres-järjestön piirissä käydään vilkasta keskustelua siitä, tulisiko koulutettujen asiantuntijoiden työtunteja ylipäänsä mitata tai rekisteröidä. Pitäisikö näille ryhmille suoda niin kutsuttu akateeminen vapaus, jonka puitteissa työntekijä itse voisi päättää kulloistenkin työtehtäviensä vaatimista työtunneista ja työaikansa sijoittelusta? Päähuomion tulisi kiinnittyä työn lopputulokseen, ei sen tuottamisen vaatimiin työtunteihin. 

Tällaista autonomiaa puolustaa muun muassa se, että tieto- ja asiantuntijatyössä yhteys tehtyjen työtuntien ja työn lopputuloksen välillä on hämärä. Asiantuntijat ja esimiehet tekevät todellisuudessa paljon työtä omalla ajallaan kotona tai työmatkoilla, ja näiden tuntien rekisteröinti koetaan usein liian hankalaksi.

Todelliset työtunnit kirjattava kaavio 
työaikaseurannasta
Työaikojen seuranta ei ole käytössä 35 prosentilla korkeasti koulutetuista palkansaajista, joita kutsutaan Tilastokeskuksen sosioekonomisessa luokituksessa ylemmiksi toimihenkilöiksi.

Todelliset työtunnit saatava näkyviksi

Itsenäistä tietotyötä tekevien työaikojen valvontaa ja tuntien rekisteröintiä on helppo kritisoida. On kuitenkin vaikea löytää vaihtoehtoa, jolla voitaisiin korvata työtuntien seuranta.

Työsuorituksen ja lopputulosten mittaamiseen on kehitetty monenlaisia arviointivälineitä, joita työpaikoilla hyödynnetään esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. Moniin uusiin palkkausjärjestelmiin sisältyy myös henkilökohtainen palkanosa, jonka avulla voidaan arvioida yksittäisen työntekijän suoriutumista. Mutta miten mitata työn tuotoksen edellyttämää työpanosta, jos työtuntien mittaamisesta kokonaan luovuttaisiin?

Akava vaatii, että tehdyt työtunnit kirjataan ja rekisteröidään jopa nykyistä käytäntöä tarkemmin. Työaikajärjestelmiä on kehitettävä, jotta niiden avulla voidaan mitata jonkin työvaiheen edellyttämät todelliset työtunnit riippumatta siitä, missä työ tehdään.

Työaikaseuranta on työsuojeluasia

Todellisten työtuntien rekisteröinti on välttämätöntä monestakin syystä:
  • Niin kutsuttu harmaa työaika vähenee, kun ylityötunnit kirjataan ja korvataan.
  • On myös työnantajan etu tietää, kuinka paljon työaikapanosta jokin tietty työtehtävä tai hankekokonaisuus todellisuudessa vaatii.
  • Työsuojelun, työterveyden ja työntekijän oikeusturvan näkökulmasta on välttämätöntä, että työntekijä pystyy esittämään tekemiensä työtuntien määrän ja saa niistä korvauksen.

Työaikaosaaminen kunnolla käyttöön

Työtuntien rekisteröinti on pohjana työaikajoustojen käytölle, kuten päivittäisten tai viikoittaisten työaikasaldojen sekä työaikapankkien käytölle. Suomi on eurooppalaisittain työaikajoustojen käytössä edelläkävijä. Esimerkiksi tuore valtion virka- ja työehtosopimus antaa työpaikoille mahdollisuuden kokeilla erilaisten työaikajoustomallien toimivuutta käytännössä.

Korkeasti koulutetut asiantuntijat ja esimiehet tarvitsevat työaikasuojelua. Siihen ei löydy oikotietä, vaan on turvauduttava vanhaan hyvään periaatteeseen, työaikojen mittaamiseen.  Sen lisäksi tarvitaan nykypäivän työelämän vaatimuksia vastaavia työaikajärjestelmiä sekä uutta työaikaosaamista ja -johtamista.  

Teksti: Ulla Aitta, työelämän tutkija

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje