6.5.2013

Ihan kohta helpottaa ja muita valheita

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry kampanjoi teemalla Korvauksettomalle ylityölle nollatoleranssi. 8Tuntia-kampanja puolustaa 8-tuntista työpäivää, joka on ay-liikkeelle historiallisesti tärkeä ja tuttu vaatimus. 


Kuitenkin tätä nykyä työpäivän enimmäispituus on usein vain viitteellinen. Ylitöitä tehdään yleisesti työaikakirjanpidon ulottumattomissa ja ilman korvausta. YTN:n mukaan ylemmistä toimihenkilöistä 55 prosenttia kokee työmääränsä liian suureksi. 37 prosentin osalta työaikaa ei seurata eikä prosentin tekemiä ylitöitä kirjata ollenkaan.   

Ylipitkät työajat käyvät kalliiksi monin tavoin

Kampanja nostaa esiin korvauksettoman ylityön yhteiskunnalliset, työnantajaan ja työntekijöille ja heidän perheilleen koituvat vaikutukset. YTN muistuttaa, että ylipitkät työajat heikentävät työhyvinvointia ja jaksamista. Tätä kautta ne toimivat yleistä työurien pidentämistavoitetta vastaan. Huonon työhyvinvoinnin lasku on yhteiskunnalle 34 miljardia, mistä 18 miljardia kuluu työkyvyttömyyseläkkeisiin. Valtiolta jää vastaavasti saamatta 115 miljoonan verotulot pelkästään akavalaisten tekemien harmaiden ylitöiden takia.

Työaikalain noudattamista parannettava

YTN vaatii että työaikalain noudattamista työpaikoilla on parannettava ja sen valvontaa varten tulee valtion osoittaa riittävät resurssit. Palkattomat ylityöt tulee liittää mukaan myös hallituksen harmaan talouden torjuntaohjelmaan

Verotulot hupenevat

Palkattomat ylityöt nakertavat valtion verokertymään melkoisen loven. Akavan pääekonomisti Eugen Koev laskee, että valtiolta jää vuosittain saaaamatta 115 miljoonan euron verotulot akavalaisten tekemien harmaiden ylitöiden vuoksi. Lisäksi työnantajan maksamattomien sosiaaliturvamaksujen vuoksi menetetään kymmeniä miljoonia euroja.

Koevin mukaan seitsemän prosenttia akavalaisista tekee palkatonta ylityötä keskimäärin yhden työpäivän verran eli 7,5 tuntia viikossa. Vuositasolla se vastaa 16 500 henkilötyövuotta.


– Palkattomat ylityöt eivät ole mukana hallituksen harmaan talouden torjuntaohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on 300–400 miljoonan euron lisäys verotuloihin. Palkattomien ylitöiden vuoksi menetettävä noin 150 miljoonaa euroa on merkittävä summa tässä kokonaisuudessa.


– Työurien pituus, vuotuinen työaika ja työllisyysaste liittyvät tiiviisti toisiinsa. Koska harmaat ylityöt jäävät työaikakirjanpidon ulkopuolelle, tehtyjen työtuntien määrä näyttää nyt pienemmältä kuin se todellisuudessa onkaan.

 

 


Työaikalaki koskee ylempiä toimihenkilöitäkin

Työmarkkinoilla on sitkeästi vallalla kaksi virheellistä käsitystä työajoista ja työaikalaista. Ensimmäinen on se, että työntekijä ja työnantaja voisivat sopia työsopimuksella siitä, noudatetaanko työaikalakia vai ei. Jatkoksi luullaan, että jos ”sovitaan”, ettei lakia sovelleta, niin työntekijällä voitaisiin teettää työsopimuksen mukaisella kuukausipalkalla ympäripyöreitä päiviä.

Näin asia ei kuitenkaan onneksi ole, vaan työaikalaki koskee lähes kaikkea työ- ja virkasuhteessa tehtyä työtä.

Laissa on erikseen lueteltu ne poikkeustilanteet, jolloin työaikalaki ei sovellu työ- tai virkasuhteeseen. Työntekijän koulutustasolla tai kuulumisella johonkin henkilöstöryhmään, kuten esimerkiksi ylempiin toimihenkilöihin ei ole merkitystä lain soveltumisen kannalta.
 

Milloin työaikalakia ei sovelleta?

Tyypillinen tilanne, jossa YTN:n jäsenen työ jää työaikalain säännösten ulkopuolelle on se, että työtä tehdään kotona tai ”kentällä” sellaisissa oloissa, ettei työnantajalla ole tosiasiallisia mahdollisuuksia valvoa työsuoritusta ja siihen käytettävän ajan pituutta.

Toinen tavanomainen tapaus on, että työn sisältönä on johtaa yritystä tai sen itsenäistä osaa. Tulkinta ei perustu muodollisiin kriteereihin, kuten esimerkiksi johtajan titteliin, vaan siihen seikkaan, että työ on aidosti sillä tavalla yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamista, kun työaikalaissa on sen ulkopuolelle jäävistä johtavista tehtävistä todettu. Kyse ei siis ole siitä, että työnantaja ja työntekijä sopivat, sovelletaanko lakia vai ei, vaan tulkinta perustuu siihen vastaavatko mm. työntekijän asema, työn sisältö ja olosuhteet niitä määrittelyjä, joita työaikalaissa on todettu perusteeksi tehtävän jättämiseksi työaikalain ulkopuolelle.
 

Lain noudattaminen ei ole sopimusasia

YTN:n lakimiehille kommentoitavaksi lähetetyissä työsopimuksissa on usein mainintoja työaikalain soveltamisen rajoittamisesta. Työsopimuksessa voi esimerkiksi olla kirjaus, että ”osapuolet toteavat, ettei työsuhteeseen sovelleta työaikalakia”. Tällaisista kirjauksista huolimatta työaikalain soveltaminen ei ole työnantajan ja työntekijän välillä sovittavissa oleva asia, koska laki on niin sanotusti pakottava, eikä siitä voida pätevästi poiketa sopimalla työntekijän vahingoksi.

Työsopimuskirjauksista riippumatta lain soveltaminen arvioidaan ainoastaan sillä perusteella, täyttävätkö työn sisältö ja olosuhteet ne työaikalaissa todetut seikat, joiden perusteella työ jää lain ulkopuolelle.
 

Ylityötä syntyy vain työnantajan luvalla

Säännöllinen työaika voi olla enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta tai hyväksynnällä ja työntekijän suostumuksella siten, että edellä mainitut aikamääreet ylitetään.

Olennaista on siis muistaa, että ylityö edellyttää työnantajan hyväksyntää.

Se, että työntekijä säännöllisen työajan jälkeen oma-aloitteisesti esimerkiksi tunnollisuuttaan jää työpaikalle tekemään seuraavaksi aamuksi valmiiksi tarvittavaa työtehtävää, ei riitä perusteeksi ylityön syntymiselle, ellei työnantaja ole hyväksynyt työn suorittamista.

Työnantajan hyväksymisen on lähes aina katsottu olevan ylityön kertymisen edellytyksenä. Vain harvoissa poikkeustapauksissa on katsottu työnantajan niin sanotusti hiljaisesti hyväksyneen ylityön tekemisen ilman nimenomaista tahdonilmaisua.

Jos ylityön korvaamisesta syntyy erimielisyyttä tai jopa oikeusprosessi, on työntekijän asiana osoittaa toteen, että ylityön tekemiselle on työnantajan hyväksyntä. Jos työntekijä ei tätä pysty todentamaan, niin vaatimus saada korvausta ylityöstä ei menesty.

On lisäksi muistettava, että työaikalaki edellyttää myös työntekijän tapauskohtaista suostumusta ylityölle. Tästä ei voida sopia kategorisesti työsopimuksella, vaan työntekijän on annettava ylityösuostumus erikseen kutakin kertaa koskien. Lisäksi työaikalaissa on työsuojelullisista syistä johtuen rajoitettu ylityön määriä siten, että sitä voidaan tehdä enintään 138 tuntia 4 kuukauden ajanjaksossa ja 250 tuntia kalenterivuodessa.

Liukuma ja ylityö

Liukuva työaikamuoto ei estä ylityön syntymistä. Liukuvan työajan johtoajatuksena on, että työntekijä voi oman harkintansa ja tarpeittensa mukaisesti säädellä työpäivän pituutta kunhan hän pysyy ennalta sovittujen liukuma- ja saldorajojen puitteissa. Tavoitteena on antaa joustavuutta työntekijälle siten, että työpäivän pituus pohjautuu työntekijän omiin tarpeisiin. Ylityön perusteena taas on työstä johtuva tarve tehdä pidempää päivää.

Työneuvosto on antanut liukuvan työajan ja ylityön suhteesta lausunnon, jossa katsotaan yleisellä tasolla, että kyse on liukumasta, kun työpäivän venyminen yli 8 tunnin perustuu työntekijän omiin tarpeisiin. Mutta jos tarve päivän venyttämiselle johtuu työn vaatimuksista tai aikatauluista, niin kyse on ylityöstä, kunhan työnantaja on hyväksynyt ylityön tekemisen.

Käytännön elämässä asia ei luonnollisesti ole näin mustavalkoinen, ja valistunut työntekijä ottaa liukuvassakin työajassa huomioon myös työn asettamat tarpeet liukumaa toteuttaessaan. 

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje