14.5.2013


Suomalaiset pitävät ammattiliiton jäsenyyttä tarpeellisena

Valtaosa suomalasista katsoo, että palkansaajien on nykyaikana vähintäänkin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti, kertoo tuore työmarkkinapollittinen ilmasto -tutkimus, jonka palkansaajajärjestöt teettivät TNS Gallupilla. 


Kaksi vuotta aiemmin tätä mieltä oli 88 prosenttia vastaajista. Järjestäytymistä pidetään aiheellisena kaikissa väestöryhmissä. Myös yrittäjät katsovat järjestäytymisen olevan tarpeellista.


työmatkalaisena


Kaksi vuotta aiemmin tätä mieltä oli 88 prosenttia vastaajista. Järjestäytymistä pidetään aiheellisena kaikissa väestöryhmissä. Myös yrittäjät katsovat järjestäytymisen olevan tarpeellista.

– Kaikki keskeiset syyt olla ammattiliiton jäsen liittyvät tavalla tai toisella palkansaajien kokeman turvattomuuden vähentämiseen, sanoo tutkimuksen tehnyt toimialajohtaja Juhani Pehkonen TNS Gallupista.

– Muuttuvassa ja kiihkeätempoisessa maailmassa ammattiliitot nähdään ikään kuin yhteiskunnallisina ”vakuutusyhtiöinä”. Jäsenmaksua vastaan koetaan saatavan turvaa.

Johtaja Risto Kauppinen Akavasta toteaa, että suomalaiset ovat kokeneet järjestäytymisen tarpeelliseksi jo pitkään.
– Nyt jäsenyyden tarpeellisuus korostui edelleen, mikä saattaa johtua palkansaajien kokemasta turvattomuuden tunteesta työmarkkinoilla. Raamisopimuksen ja työurasopimuksen neuvottelut ja uutisointi ovat pitäneet palkansaajajärjestöt vahvasti esillä merkittävänä neuvotteluosapuolena. 

Tyomarkkinailmasto 2012 jarjestaytyminen.jp
Järjestäytymisen tarpeellisuus,  3/2012

Palkka- ja työsuhdeturva yhä tärkeä jäsenyysperuste

Tärkeimpänä yksittäisenä syynä kuulua ammattiliittoon pidetään edelleen palkka- ja työsuhdeturvaa, vaikka sen merkitys on laskenut kahden vuoden takaisesta 53 prosentista 45:een. Palkka- ja työsuhdeturva on tärkein jäsenyysperuste kaikissa ammattiryhmissä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan nimeää tärkeimmäksi syyksi 30 prosenttia (26 prosenttia vuonna 2010).

Tuki kattaville työmarkkinasopimuksille

Tutkimuksessa selvitettiin myös vastaajien näkemystä siitä, millä tasolla eri työsuhteen ehtoja koskevista asioista pitäisi sopia. Irtisanomissuojasta, sukupuolten tasa-arvosta, luottamushenkilöiden asemasta, muutosturvasta, määräaikaisten työsuhdeasioista sekä palkankorotuksista haluttaisiin sopimuksia keskusjärjestötasolla tai alakohtaisesti. Erityisesti palkat haluaa entistä useampi sovittavaksi keskusjärjestöissä tai alakohtaisesti.

Työpaikkatasolla sopimisen kannatus on palkkojen osalta pudonnut kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta 12 prosenttiyksiköllä. Alhaisimmillaan luottamus työpaikkakohtaiseen palkkasopimiseen on STTK:laisilla, joista 24 prosenttia kannattaa sitä. Akavalaisista 28 ja SAK:laisista 37 prosenttia pitää työpaikkoja oikeana palkoista sopimisen tasona.

–  Neljä prosenttia akavalaisista katsoo voivansa itse parhaiten vaikuttaa palkkaansa ja neljännes akavalaisista uskoo, että työpaikkataso on oikea taso sopia palkoista. Tällöin luotetaan työnantajan reiluuteen. Suurimmalle osalle tämä ei kuitenkaan ole elävää todellisuutta.Sen vuoksi peräti 37 % haluaa, että palkoista sovittaan keskusjärjestötasolla. Alakohtaisen sopimisen kannalla on toinen iso osa, 34 %. Laajemmat sopimukset huomioivat paremmin kaikki palkansaajat, toteaa Risto Kauppinen.

Marraskuussa 2011 solmittu työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus saa kansalaisilta hyvän tai tyydyttävän arvion. Sopimusta piti hyvänä työnantajan kannalta 43, kilpailukyvyn kannalta 40, palkansaajien kannalta 39 ja työllisyyden kannalta 38 prosenttia. Merkillepantavaa on se, että sopimusta ei kovin moni pitänyt huonona miltään osin.

Tyomarkkinailmasto 2012 raamisopimus.jp
Mielipiteet raamisopimuksesta, 3/2012

Työperäisen maahanmuuton kannatus lisääntyy, mutta varovaisuutta vaaditaan edelleen

Puolet vastaajista antaisi kaikkien Suomeen asumaan ja työtä tekemään haluavien ulkomaalaisten tehdä niin. Enemmistö haluaa, että Suomi on kuitenkin varovainen ja asettaa selviä rajoituksia sille, kuinka paljon ulkomaalaisia maahamme muuttaa. Puolet vastaajista uskoo myös, että työvoimapulan ehkäisemiseksi tarvitaan 10–15  vuoden sisällä tuntuvasti ulkomaista työvoimaa.



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje