30.8.2013

Akava: Järjestöt osoittivat vastuullisuutta vaikeassa tilanteessa

Akava on hyväksynyt neuvottelutuloksen työllisyys- ja kasvusopimukseksi. Maltillinen palkkaratkaisu ja hallituksen rakennepaketti antavat eväitä työllisyyden nostamiseksi.

– Ratkaisu on erittäin maltillinen, mutta nyt on ajateltava ennen kaikkea vaikeaa talous- ja työllisyystilannetta. Sekalinjainen malli, eli prosenttipohjaisen ja euromääräisen korotuksen yhdistelmä, edellytti ja osoitti kaikilta kompromissikykyä. Nyt on vastuullisen politiikan aika, ja työmarkkinajärjestöt osoittivat vastuunsa tällä sopimuksella, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.

Akava halusi sopimukseen prosenttikohtaisia korotuksia. Ensimmäisenä vuotena maksetaan 20 euron korotus ja toisena vuotena kustannusvaikutukseltaan 0,4 prosentin korotukset.

– Olimme prosenttikorotusten kannalla, koska Suomi tarvitsee innovatiivisia osaajia. Suomalaiset asiantuntijat ovat kansainvälisesti vertaillen kilpailukykyisiä, joten heitä on kannustettava pysymään töissä Suomessa. Palkkauksen pitää vastata työn vaativuutta sekä kannustaa osaamisen kehittämiseen ja siirtymistä vaativampiin tehtäviin, Fjäder muistuttaa.

Maan hallitus on luvannut työmarkkinasopimuksen tueksi ansiotuloverotukseen 1,5 prosentin inflaatiotarkistuksen.

– Palkansaajien ostovoiman kannalta hallituksen päätös on pettymys. Ostovoima ei tue riittävästi tekemäämme äärimaltillista sopimusta. Pääasia on kuitenkin nyt työllisyydessä, Fjäder sanoo.

Sen sijaan Akava on erittäin tyytyväinen kilometrikorvauksiin suunniteltujen heikennysten perumiseen.

Palkansaajat ovat täyttäneet velvollisuutensa vientiteollisuuden kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Akava osallistuu myös hallituksen ajamien rakenneuudistusten täytäntöönpanoon.

– Nyt on työnantajien vuoro. Maltillinen palkkalinja ja rakenneuudistukset edellyttävät työnantajilta suurta vastuullisuutta työpaikkojen säilyttämisestä ja uusien luomisesta. Lisäksi edellytämme suuryritysten johtajiltakin samanlaista kohtuullisuutta kuin palkansaajat ovat osoittaneet, Fjäder sanoo.

Lisätiedot:
puheenjohtaja Sture Fjäder, puh. 0400 609 717
johtaja Maria Löfgren, työelämä, puh. 040 568 2798
pääekonomisti Eugen Koev, puh. 040 867 0770


Työllisyys- ja kasvusopimuksen sisältö

1. Johdanto

Suomen kansantalouden työllistämiskyky sekä mahdollisuudet turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen tarvittava talouskasvu ovat vaarantuneet kansainvälisen epävarmuuden jatkumisen, nopeiden rakennemuutosten välittömien seurauksien sekä kilpailukyvyn riittämättömyyden vuoksi. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat tämän vuoksi sopineet pitkäkestoisesta ja kokoavasta kasvusopimuksesta, jonka päämääränä on talouden kääntäminen terveelle kasvu-uralle lisäämällä työllisyyttä, tukemalla kaikkien palkansaajien ostovoimaa ja ansiokehitystä tasapuolisesti sekä parantamalla yritysten menestymismahdollisuuksia globaalissa kilpailussa.

 

Sopimuksen tarkoituksena on samalla lisätä taloudellisen toimintaympäristön ennakoitavuutta sekä varmistaa kustannuskilpailukyvyn parantumisen ja työllisyyden kasvun toteutuminen mahdollisimman tasapuolisella tavalla. Tämän vuoksi vallitsevassa taloustilanteessa on suhtauduttava kaikkiin kilpailukyvyn kannalta merkityksellisten kustannusten korotuksiin pidättyvästi. Myös yrityksiltä edellytetään vastuunkantoa ja maltillisuutta kaikessa palkitsemisessa.

2. Työ- ja virkaehtosopimusratkaisut

2.1 Sopimuspolitiikan aikajänne

 

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että työ- ja virkaehtosopimukset uudistetaan kahdessa jaksossa seuraavalla tavalla.

 

Sopimuskauden ensimmäinen jakso kestää 24 kuukautta, jos nykyinen työ- tai virkaehtosopimus päättyy viimeistään 31.12.2013. Muussa tapauksessa ensimmäinen jakso kestää 22 kuukautta.


Sopimuskauden toinen jakso päättyy työ- ja virkaehtosopimusosapuolten päättämänä ajankohtana 1.11.2016 – 31.1.2017. Jos sopimuskauden ensimmäinen jakso päättyy kuitenkin vasta 1.11.2016 tai sen jälkeen, toisen jakson päättymisestä voidaan sopia osapuolten kesken toisin. 

2.2 Sopimuskauden ensimmäisen jakson käyttöönotto ja sopimuskorotus

Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimuskausi ja ensimmäinen sopimusjakso alkavat voimassa olevan työ- tai virkaehtosopimuksen päättymisestä tai jos kyse on voimassaolevasta työ- tai virkaehtosopimuksesta, jonka loppukauden palkkaratkaisut ovat auki, palkkakauden päättymisestä.

 

Ensimmäisen sopimusjakson ensimmäinen sopimuskorotus on 20 euroa kuukaudessa tai vastaava alan käytännön mukainen tuntipalkan korotus. Sopimuskorotus toteutetaan 4 kuukauden kuluttua ensimmäisen sopimusjakson alkamispäivästä lukien.

 

Ensimmäisen sopimusjakson toinen sopimuskorotus on 0,4 prosenttia. Toinen sopimuskorotus toteutetaan 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä sopimuskorotuksesta.

 

Korotukset toteutetaan yleiskorotuksina. Korotusten toteutustavalla ei ole vaikutusta paikallisen sopimisen käytäntöihin sopimuskauden jälkeen.

 

Sopimuskorotuksella tarkoitetaan palkantarkistuksia sekä kustannusvaikutteisia työehtojen muutoksia.

 

Aikaisemmin sovitut palkkausjärjestelmien ja vastaavien kehittämistä koskevat ohjelmat toteutetaan sovitun mukaisesti.

2.3 Sopimuskauden toisen jakson sopimuskorotus

Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta.

 

Palkkaratkaisu mitoitetaan 12 kuukauden jakson mukaan. Niillä aloilla, joilla sopimuskauden toinen jakso on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, palkkaratkaisu suhteutetaan jakson pituuden mukaan.

2.4 Työ- ja virkaehtosopimusten irtisanominen

Mikäli edellä mainituissa sopimuskauden toisen jakson sopimuskorotusta koskevissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, työ- ja virkaehtosopimusten osapuolilla on oikeus irtisanoa sopimuksensa päättymään ensimmäisen sopimusjakson loppuun neljän kuukauden irtisanomisajalla.  

3 Sosiaalivakuutusmaksut 2014–2016

3.1 Työttömyysvakuutusmaksut

Vuodelle 2014 työttömyysvakuutusmaksuja alennetaan työttömyysvakuutusrahaston 29.8.2013 päättämän esityksen mukaisesti.

3.2 TyEL-maksu

TyEL-maksua korotetaan sosiaalitupon (21.1.2009), työurasopimuksen (22.3.2012) ja vuoden 2013 TyEL-maksua koskevan sopimuksen (14.11.2012) mukaisesti.

 

Perittävät keskimääräiset työeläkemaksut ovat aikaisempiin sopimuksiin perustuen seuraavat:

  • 2014:   23,6 %
  • 2015:   24,0 %
  • 2016:   24,4 %

Vuoden 2016 maksusta voidaan sopia toisin kohdassa 4.1 mainitun työeläkeuudistuksen yhteydessä. Työeläkemaksuista vuoden 2016 jälkeiseltä ajalta sovitaan neuvoteltaessa kyseisestä eläkeuudistuksesta.

4 Työelämän kehittäminen

 4.1 Työeläkeuudistus

Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat työurien pidentämiseksi työurasopimuksessa (22.3.2012) sovitun mukaisesti ratkaisun seuraavaksi työeläkeuudistukseksi.

 

Työeläkeuudistuksen ja siihen liittyvän maksutasoratkaisun tavoitteena on edistää työllisyyttä, tukea julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemista, parantaa työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.

 

Järjestöt neuvottelevat ratkaisun eläkeuudistukseksi syksyyn 2014 mennessä. Samassa yhteydessä ratkaistaan myös tasoitusmäärään ja Emu-puskuriin sekä vanhuuseläkerahastoinnin kehitykseen liittyvät kysymykset.

 

Tavoitteena on, että kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset annetaan eduskunnalle heti vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja uudistus tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta.

4.2 Arkipyhät

Työmarkkinakeskusjärjestöt selvittävät yhteistyössä kirkon edustajien kanssa mahdollisuudet järjestelyihin, joilla loppiainen ja helatorstai voitaisiin siirtää kiinteästi lauantaipäiviin ja tällä tavoin lisätä yhtenäisten työviikkojen määrää. Tämän jälkeen selvitetään muutosten vaikutukset työaikajärjestelyihin eri työaikamuodoissa ja arvioidaan mahdollisuudet järjestelyjen toteuttamiseen.

4.3 Neuvottelujärjestelmän uudistaminen

Perustetaan työmarkkinajärjestöjen työryhmä, joka arvioi nykyisen työehtosopimuslakiin ja työriitojen sovittelulakiin perustuvan neuvottelujärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita syksyn 2014 loppuun mennessä. Tarkastelun kohteena on erityisesti työehtosopimusten velvoittavuus ja noudattaminen sekä sopimuksen rikkomisesta eri tahoille seuraavat sanktiot. Lisäksi arvioidaan keinoja sovittelujärjestelmän ja erimielisyyksien ratkaisumenettelyn kehittämiseen sekä palkankorotusten toteutumista sopimuksettomilla aloilla. Työryhmän esittämien kehittämistarpeiden jatkovalmistelu tehdään kolmikantaisesti siltä osin kuin ne mahdollisesti edellyttävät lainmuutoksia.

4.4 Lyhyiden työsuhteiden vastaanottamisen helpottaminen

Lyhyiden töiden vastaanottaminen tehdään nykyistä kannustavammaksi soviteltua työttömyyspäivärahaa koskevia säännöksiä kehittämällä. Soviteltu päiväraha voi yhdessä työtulon kanssa olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Sovitellussa päivärahassa otetaan käyttöön suojaosa, joka on 300 euroa kuukaudessa. Muutokset valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön Esko Salon johtamassa työryhmässä. Sovitellun päivärahan katon nosto toteutetaan 95 %:iin saakka osana raamisopimuksessa sovittua kustannusneutraalia työttömyysturvan kokonaisuudistusta. Uudistus tulee voimaan 1.1.2014.

4.5 Työttömyyspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen

Työttömyyspäivärahan omavastuuaika lyhennetään seitsemästä päivästä viiteen päivään. Uudistus tulee voimaan 1.1.2014.

4.6 Työajan vakiintuminen

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työaika vakiintuu joissakin tapauksissa työsuhteessa noudatettavaksi työsuhteen ehdoksi työsopimuksessa sovittua työaikaehtoa täydentäen tai sen korvaten. Osapuolet toteavat, että asiaan liittyvä oikeustila on epäselvä. Osapuolet esittävät, että asetetaan kolmikantainen työryhmä selvittämään ne kriteerit, joiden vallitessa työajan voidaan katsoa vakiintuvan työsuhteen ehdoksi ja ehdottamaan tarvittavia toimenpiteitä tilanteen selkeyttämiseksi.

4.7 Nuorten työllistymisen edistäminen

Selvitetään nuorten työllistymisen edistämiseksi kolmikantaisesti seuraavia asiakokonaisuuksia


a) Työssä oppimisen esteiden poistaminen


b) Nuorille tarkoitettujen oppisopimusmallien kehittäminen mm. työmarkkinajärjestöjen oppisopimustyöryhmän keväällä 2013 tekemien ehdotusten pohjalta


c) Nuorten palkkatuen yksinkertaistaminen ja tehostaminen, Sanssi-kortin käytön yksinkertaistaminen ja laajentaminen sekä sosiaaliturvan ja työskentelyn yhteensovittamisen parantaminen


Kyseisistä asiakokonaisuuksista tehdään täsmennetyt ehdotukset jäljempänä mainitun 8 viikon neuvotteluajan kuluessa.

5 Alakohtaiset neuvottelut ja sopimuksen kattavuus

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittävät, että alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään 8 viikon kuluessa eli 25.10.2013 klo 16 mennessä.

 

Keskusjärjestöt suosittelevat, että seuraavista asioista neuvotellaan alakohtaisesti muiden alakohtaisten asioiden lisäksi:

 

−     Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisääminen työaikajärjestelyjen avulla

−     Työterveyden ja -hyvinvoinnin edistämisestä sekä menettelytavoista, joilla pyritään vähentämään sairauksien ja työtapaturmien aiheuttamia poissaoloja.

−     Käytettävissä olevat työehtosopimuskeinot työpaikkojen, yritysten ja julkisyhteisöjen toiminnan turvaamiseksi, kun yritys tai julkisyhteisö joutuu poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin.

−     Työurien pidentämiseksi alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusosapuolet selvittävät, miten ikäohjelmien käyttöä ja yksilöllisten työurasuunnitelmien tekemistä edistetään työpaikoilla.


Alakohtaisia sopimustekstejä voidaan lisäksi uudistaa jatkuvan neuvottelemisen periaatteen mukaisesti koko sopimuskauden ajan.

 

Työ- ja virkaehtosopimusosapuolten tulee ilmoittaa omille keskusjärjestöilleen kirjallisesti 25.10.2013 klo 16 mennessä tämän sopimuksen mukaisten ratkaisujen solmimisesta.

 

Keskusjärjestöt edistävät omilla toimenpiteillään sekä yhteistyöllään tämän ratkaisun mahdollisimman kattavaa toteutumista työmarkkinoilla.

 

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hallituksen ilmoittamia työllisyys- ja kasvusopimuksen syntymistä tukevia toimenpiteitä 25.10.2013, jonka jälkeen ne ilmoittavat kattavuudesta yhteisesti valtioneuvostolle. Jos sopimuksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät ole riittäviä eivätkä keskusjärjestöt sen vuoksi sitoudu kohtien 3-5 mukaisiin ratkaisuihin, työ- ja virkaehtosopimusosapuolilla on oikeus irtaantua tekemistään sopimuksen mukaisista ratkaisuista.

 

Helsingissä 30.8.2013

 

AKAVA RY

 

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK

 

KIRKON TYÖMARKKINALAITOS

 

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS KT

 

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry

 

TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ry


VALTION TYÖMARKKINALAITOS

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje