10.1.2014

Lyhyt historia yksityissektorin työeläkejärjestelmästä

Työeläkejärjestelmän synty

Vuoden 1956 kansaneläkeuudistus vauhditti keskusteluja palkansaajien eläketurvan parantamisesta. Sekä työnantaja- että työntekijäpuolella katsottiin yleisesti, että verovaroin rahoitettu tasaeläke turvasi paremmin maaseutuväestön toimeentulon eläkkeellä. Sen vuoksi yksityisten alojen työntekijöille oli tarve saada oma lainsäädäntöön perustuva eläkejärjestelmä.


Asiaa valmisteli työeläkekomitea sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston johtajan Teivo Pentikäisen johdolla. Komitea jätti lopuksi lähes yksimielisen mietinnön uuden lain sisällöstä.


Maalaisliiton johtama hallitus ei antanut komitean enemmistön ehdotuksen mukaista lakiesitystä ja laki tuli eduskuntakäsittelyyn kansanedustajan lakialoitteena. Työntekijäin eläkelaki (TEL) tuli voimaan 1.7.1962 pääosin komitean enemmistön esittämässä muodossa, mutta siihen tehtiin merkittäviä parannuksia eduskuntakäsittelyn aikana. Samalla päivämäärällä tuli voimaan LEL, jolla järjestettiin lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien eläke-edut TEL-etuuksia vastaavalla tavalla ja tasolla.


Eläkkeen tavoitetaso oli 40 prosenttia viimeisen vuoden palkasta, karttuma 1 prosenttia vuodessa ja eläkeikä 65 vuotta. Eläkeoikeus säilyi työnantajavaihdoksesta huolimatta ja sitä tarkistettiin vuosittain palkkaindeksillä.


Työnantajat rahoittivat osittain rahastoivaa, hajautettua järjestelmää, jossa toimijoina olivat kassat, säätiöt ja vakuutusyhtiöt. 

Yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläketurva

1960-luvun jälkipuoliskolla eläkepoliittinen keskustelu käytiin vielä työeläketurvan ulkopuolelle jääneiden yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläketurvan järjestämisestä. Asiaan liittyi myös kysymys yleisen perhe-eläketurvan toteuttamisesta kansaneläkkeen yhteyteen.

Poliittisesti asia näyttäytyi hyvin samanlaisena kuin keskustelu, jota käytiin TEL:n yntyvaiheiden aikana. Kansaneläkkeen kannattajat halusivat järjestää yrittäjien eläketurvan kansaneläkkeen yhteyteen, kun työeläkkeen kannattajat halusivat TEL:a vastaavan järjestelmän omine lakeineen myös yrittäjille. Kompromissien jälkeen hallitus päätyi esittämään erillistä lainsäädäntöä työeläkelain periaatteilla. Lait tulivat voimaan vuoden 1970 alusta. Ratkaisu vahvisti merkittävästi erillisen ansioihin perustuvan työeläkejärjestelmän asemaa suhteessa kansaneläkejärjestelmään.

Kolmikantainen valmistelu

Työeläkejärjestelmän alkuvaiheissa työmarkkinajärjestöt joutuivat useaan otteeseen puolustamaan työeläkejärjestelmän asemaa kansaneläkkeen kannattajien hyökkäyksiä vastaan. Työmarkkinajärjestöjen asema nimenomaan työeläkkeitä koskevassa poliittisessa keskustelussa vahvistui 1960–1970 luvuilla ja myöhemminkin solmittujen tulopoliittisten sopimusten myötä, joissa usein sovittiin työeläkkeitä koskevista yksityiskohdista. Merkittävimpiä näistä oli vuoden 1974 tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä tehty työeläkkeiden tasokorotus.
Tasokorotuksella eläkkeen tavoitetasoksi tuli 60 prosenttia ja karttumaksi 1,5 prosenttia vuodessa ansaita-ajan säilyessä 40 vuotena. Sen sijaan kansaneläkettä koskevat ratkaisut jäivät yhä enemmän poliittisten puolueiden väliseksi kädenväännöksi.

Vuonna 1977 valtioneuvosto asetti laajapohjaisen eläkeikäkomitean selvittämään joustavampaa eläkkeelle siirtymistä. Komitean työn ja sitä seuranneen epävirallisen työmarkkinaosapuolten työryhmän työn perusteella ei saavutettu yksimielisyyttä. Hallitus antoi kuitenkin esityksen yksilöllisestä varhaiseläkkeestä ja varhennetusta vanhuuseläkkeestä, jotka tulivat voimaan vuoden 1986 alusta lukien. Osa-aikaeläkkeen yksityiskohdat valmisteltiin kolmikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä ja eläkemuotona osa-aikaeläke tuli voimaan vuoden 1987 alusta lukien.

Työmarkkinaosapuolet olivat mukana myös perhe-eläkekomiteassa, joka jätti erimielisen mietintönsä 1987. Mietinnön perusteella perhe-eläkkeeseen tehtiin muutoksia 1.7.1990 alkaen.

Eläkeikäkomitea 1990 jätti erimielisen mietintönsä joulukuussa 1991. Neuvotteluja yksimielisyyden saavuttamiseksi kuitenkin jatkettiin. Monien vaiheiden jälkeen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken syntyi sopu vuoden 1992 tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa, jossa sovittiin mm. yksilöllisen varhaiseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen ikärajoista sekä yli 60-vuotiaiden eläkekarttumasta. Samassa yhteydessä sovittiin uudesta palkansaajan eläkemaksusta, joka tuli voimaan vuoden 1993 alusta.

Samalla vuosikymmenellä eläkejärjestelmää sopeutettiin vallitsevaan taloustilanteeseen. Vuoden 1995 sopimuksessa työmarkkinajärjestöt sopivat taloudellisen tilanteen ja eläkejärjestelmän säilyttämiseksi huomattavia leikkauksia eläke-etuuksiin. Leikkaukset koskivat muun muassa eläkepalkan laskentakautta, indeksejä sekä ns. tulevaa aikaa työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeissä.
Sopeuttamista jatkettiin ja työmarkkinajärjestöt sopivat vuonna 1999 muutoksista, joilla puututtiin jälleen yksilöllisen varhaiseläkkeen ikään, päätettiin osa-aikaeläkkeen ikärajasta ja tehostettiin varhaista työeläkekuntoutusta.

Samaan aikaan jatkuvan neuvottelun periaatteella toiminut, Ilmarisen toimitusjohtajan Kari Puron johdolla työskennellyt ns. Puron työryhmä jatkoi työtä eläkejärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Työ johti kahteen sopimukseen vuosina 2001 ja 2002. Keskeisin muutos oli, että siirryttiin eläkkeen laskemiseen koko työuralta aiemman kymmenen viimeisen vuoden sijaan. Eläkeiäksi tuli joustava 63–68 vuotta. Muut muutokset olivat yleensä menoja säästäviä.

Työntekijän eläkelaki TYEL korvasi vuoden 2007 alusta aikaisemmat TEL:n, LEL:n ja taiteilijoiden ja eräisiin erityisryhmiin kuuluvien eläkelain (TaEL:n). Lisäksi julkisen sektorin eläkelait kirjoitettiin uudelleen, samoin yrittäjien ja merimiesten eläkelait.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje