Työelämän kehittäminen


Eläkeuudistusta koskeva sopimus sisältää työelämän kehittämistoimenpiteita, jotka edistävät työurien pidentymistä. Tavoitteena on tehostaa kuntoutusta ja vähentää sairauspoissaoloja.

Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät eläkeuudistukseen sitoutuessaan, että työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus ja rahoitus säilytetään jatkossakin ja turvataan vähintään nykytasoisena. Toimivan työterveyshuollon merkitys työurien pidentämiseen työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja työkyvyn edistämiseksi on kiistaton.

Kuntoutus

  •  "30-60-90  -sääntö" työnhakijoille: työnhakijan työkyvyn arviointiin ryhdytään soveltuvin osin vastaavalla tavalla kuin työssä olevankin; työkykyarviointi liitetään työnhakijan palveluprosessiin
- Sairauspäivärahan maksamisen edellytykseksi työnhakijalle tulee 90 päivän jälkeen tulee lääkärinlausunto työkyvystä ja mahdollisesta kuntoutustarpeesta (työkykytarkastus).
- Jos työnhakija ei ole sairauspäivärahalla, työkykyasioita käsitellään työllistymissuunnitelmaa laadittaessa ja päivitettäessä. Jos työvoimavirkailija havaitsee työkykyongelman, työllistymissuunnitelman osaksi tulee työkykytarkastus. Henkilön ei katsota laiminlyöneen työllistymissuunnitelman toteuttamista, jos hänen asuinkuntansa ei pysty järjestämään työkykytarkastusta kohtuullisessa ajassa. Jos työkykytarkastuksessa todetaan kuntoutustarve, henkilö ohjataan Kelan tai työeläkeyhtiön puoleen.

Kuntoutuksen yläikäraja

-   Kuntoutuksen yläikäraja seuraa vanhuuseläkkeen ikärajassa tapahtuvia muutoksia.  Tämä tehdään mahdollisimman suppeilla säädösmuutoksilla ja muuttamatta järjestelmän perusteita.
- Lähellä vanhuuseläkeikää olevien kuntoutus tulee mitoittaa ja järjestää niin, että henkilö palaa töihin eikä siirry kuntoutuksen jälkeen eläkkeelle.

Psykoterapian korvaustaso

-   Kansaneläkelaitoksen korvaamassa kuntoutuspsykoterapiassa nuorten (16-25-vuotiaiden) korvaustaso on korkeampi kuin aikuisten (26-67-vuotiaiden). Aikuisten korvaustasoa on tarkistettu viimeksi yli 20 vuotta sitten. Aikuisten korvaustaso nostetaan nuorten tasolle.

Sairauspoissaolojen vähentäminen 

 - Selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolotarpeen arvioinnista. Selvityksen sairauslomien tarvetta ja tavanomaista kestoa koskevien arvioiden on perustuttava tutkittuun tietoon ja kliiniseen kokemukseen tyypillisesti työkykyä rajoittavien sairauksien ja vammojen aiheuttamista keskimääräisistä työkyvyttömyysjaksoista. Olennainen merkitys on myös työn sisällöllä ja työstä terveydentilalle ja suorituskyvylle aiheutuvilla vaatimuksilla.  Suosituskestot eivät ole sitovia ja työkyvyttömyystodistuksen antava lääkäri voi poiketa niistä potilaan terveydentilaan ja työtehtäviin liittyvistä syistä.


-  Selvitystä tehtäessä apuna voidaan käyttää eri maiden kuten Ruotsin linjauksia sairauslomien pituuksista ja kansallisia Käypä hoito -ohjeita. Selvitystyö tehdään työmarkkinajärjestöjen, Kelan ja TTL:n toimesta kevääseen 2015 mennessä tarvittavaa ulkopuolista asiantuntemusta käyttäen.

-  Mikäli päädytään tekemään ohjeita sairauslomien pituuksista, ohjeita tarkastellaan ja päivitetään säännöllisesti vastaamaan ajantasaista lääketieteellistä tietämystä ja hoitomuotojen kehitystä.



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje