7.2.2014


Syvä rakenteellinen muutos varjostaa ostovoiman ja kilpailukyvyn näkymiä

Yleinen ansiotaso kohosi Suomessa 3,2 prosenttia vuonna 2012 ja vielä viime vuonna noin 2 prosenttia, mutta palkkojen nousuvauhti jatkossa hidastuu. Se jää tänä vuonna 1,3 prosenttiin ja vuonna 2015 1,2 prosenttiin. Kehityksen taustalla on viime syksyllä solmittu työllisyys- ja kasvusopimus, joka sisältää erittäin maltillisia palkkojen sopimuskorotuksia tälle ja ensi vuodelle. Tiedot ilmenevät tulo- ja kustannusselvitystoimikunnan (TUKUSETO:n) raportista Talousnäkymät ja palkanmuodostus.

Palkkojen ostovoima heikentyy

Kuluttajahintojen nousun arvioidaan pysyvän tänä ja seuraavana vuonna 1,5 prosentin tienoilla, eli nopeampana kuin ansiotason nousu. Lisäksi ansiotuloverotus kiristyy etenkin tänä vuonna pääosin siksi, että kunnallisvero kiristyi keskimäärin 0,36 prosenttiyksikköä. Myös työntekijöiden eläkemaksun 0,4 prosentin nousu kiristää palkkaverotusta, joskin maksun vähennyskelpoisuus valtio- ja kunnallisverotuksessa vaimentaa sen vaikutusta palkansaajan kokonaisverorasitukseen. Akavan arvion mukaan palkkojen ostovoima heikkenee vuosina 2014–2015 yhteensä noin 1, 5 prosenttia.


Viime vuonna työllisten määrä väheni prosentin verran. Palkkamaltin keskeisin tavoite on luoda parempia työllisyysedellytyksiä. Orastava talouden elpyminen ei riitä kääntämään työllisyyden nousuun vielä tänä vuonna. Parempaa kehitystä on odotettavissa vuonna 2015, jolloin työllisten määrän odotetaan kääntyvän maltilliseen kasvuun. TUKUSETO:n raportin mukaan palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima heikkenee tänä vuonna 0,8 prosenttia ja ensi vuonna 0,1 prosenttia. Palkansaajien yhteenlasketussa ostovoimassa otetaan huomioon palkkakehityksen, verotuksen ja inflaation lisäksi työllisyyden muutokset. 

Rakennemuutos kustannuskilpailukyvyn heikentymisen taustalla

Kustannuskilpailukyvyn perinteisin mittari on yksikkötyökustannusten kehityksen seuranta kahden maan tai alueen välissä. Yksikkötyökustannukset kuvaavat työvoimakustannusten ja tuottavuuden suhdetta. Jos esimerkiksi Suomessa yksikkötyökustannukset kehittyvät hitaammin kuin kilpailijamaissa, tuotteiden ja palvelujen tuotanto Suomessa muuttuu suhteellisesti edullisemmaksi, eli Suomen kustannuskilpailukyky kasvaa. Tällä mittarilla tarkasteltuna Suomen kustannuskilpailukyky on viime vuosina heikentynyt. Tähän on kiinnitetty paljonkin huomiota, laajasti tiedostaen, että perimmäinen syy kehitykseen on suomalaisen ICT-sektorin kohtaama raju rakennemuutos. ICT oli erittäin tärkeä korkean tuottavuuden ala ennen vuonna alkanutta 2008, mutta se on muutamassa vuodessa lähes kadonnut maastamme.

Maltillista yksikkötyökustannusten kasvua Suomessa tänä ja ensi vuonna

Maltillinen työvoimakustannusten kehitys yhdessä työn tuottavuuden kääntyminen kasvuun hidastaa merkittävästi myös yksikkötyökustannusten kasvua Suomessa tänä ja ensi vuonna. Suomen kustannuskilpailukyky paraneekin suhteessa Saksaan. Suhteessa koko euroalueeseen Suomen kustannuskilpailukyky ei kuitenkaan Euroopan komission arvion mukaan juuri muutu, sillä Saksaa lukuun ottamatta muissa suurissa Euroalueen jäsenmaissa työvoimakustannusten nousu on hyvin hidasta. Joukkotyöttömyydestä kärsivässä Espanjassa työvoimakustannukset eivät nouse juuri ollenkaan seuraavan kahden vuoden aikana. 


  • Eugen Koev, pääekonomisti


Lue TUKUSETO:n raportti


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje