10.8.2015, päivitetty 20.8.2015


Tästä on kyse

Mikä yhteiskuntasopimus on Akavan mielestä eli mistä kaikesta siinä sovitaan? Miksi vain työmarkkinajärjestöt ovat neuvotteluosapuolia?

Yhteiskuntasopimus on poliittisesti päätetty nimike nyt meneillään oleville neuvotteluille, joilla pyritään saamaan työllisyys nousuun ja Suomi talouskasvun tielle. Elokuun 21. päivään mennessä sovitaan aikatauluista sekä nimenomaan siitä asialistasta, jossa olevista tavoitteista on tarkoitus ryhtyä tämän jälkeen neuvottelemaan. Listalla voi olla erilaisia asioita työaikajoustoista palkanmuodostukseen ja irtisanottavien muutosturvasta työttömien työllistämiseen. 

Neuvotteluja käydään maan hallituksen pyynnöstä työmarkkinaosapuolten kesken. Neuvottelijoina ovat työmarkkinaosapuolet, koska merkittävä osa puheena olevista asioista on luonteeltaan työmarkkina-asioita ja edellyttää työ- ja virkaehtosopimusosapuolten yhteistä näkemystä.

Ketkä sopimuksesta neuvottelevat?

Neuvotteluissa on eri työryhmiä. Akavasta mukana ovat puheenjohtaja Sture Fjäderin lisäksi johtaja Pekka Piispanen, johtaja Maria Löfgren, pääekonomisti Eugen Koev, vastaava lakimies Jaana Meklin sekä asiantuntija Tarja Arkio. Lisäksi toimiston tutkijat ja asiantuntijat tuottavat neuvottelijoille tarvittavaa taustamateriaalia.

Akavan linjauksista keskustellaan ja päätetään Akavan hallinnossa, jossa edustettuina ovat Akavan jäsenliitot sekä Akavan opiskelijat.

Miksi Akava pitää tärkeänä, että yhteiskuntasopimuksesta ryhdytään neuvottelemaan?

Suomen työllisyystilanne, suomalaisten ostovoiman turvaaminen ja suomalaisten tuotteiden viennin lisääminen edellyttävät uutta suuntaa. Koska meillä ei ole enää käytössä esimerkiksi valuuttakursseihin liittyviä keinoja eikä riittävän menestyvää vientiveturia, on keinot haettava koko kansakunnan yhteisin ponnisteluihin. Sen vuoksi yhteiskuntasopimuksen nimellä kulkeva yhteisen suunnan hakeminen neuvotteluin on nyt tärkeää.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomen hintakilpailukyky parantuu vähintään viisi prosenttia. Millä keinoilla tähän voisi Akavan mielestä päästä? 

Neuvotteluissa on nimenomaan tarkoitus keskustella ja sopia siitä, millaisin toimin hallitus katsoo työmarkkinajärjestöjen täyttävän sen asettamia tavoitteita ja mietimme millaisiin täsmällisiin tavoitteisiin, millaisilla toimilla ja millaisilla reunaehdoilla tavoitteeseen voidaan sitoutua. Järjestöt hakevat yhteistä näkemystä.

Onko Akava valmis pidentämään työaikoja?

Akavalaiset tekevät nykyisinkin sekä kansallisesti että kansainvälisesti mitattuna merkittävän pitkää työpäivää. Lisäksi he joustavat säännöllisesti ja usein työnantajien eduksi. On myös huomattava, että osalla työaikaa ei seurata eikä työaikakirjanpitoa tehdä, vaikka laki näin edellyttää. Moni työskentelee jo nyt jaksamisensa äärirajoilla. Tästä syystä työajan lisääminen ei ole kestävä tie, jonka myötä työllisyys paranisi. Kustannuskilpailukyvyn parantaminen tempuilla, joiden vaikutukset ovat korkeintaan tilapäisiä, ei nosta Suomea menestykseen.

Akava on vaatinut muutosturvan parantamista. Mitä se tarkoittaa?

Liian moni joutuu kilometritehtaalle tuotannollis-taloudellisten irtisanomisten takia, vaikka samalla yritys jakaa osinkoa ja on liiketoiminnaltaan voitollinen.  Vastaavasti työllistymismahdollisuudet heikkenevät työttömyyden kasvaessa ja työttömyysjaksot pitenevät. Ei ole oikein, että menestyvät työnantajat irtisanovat ja lisäävät yhteiskunnalle työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia ja heikentävät yksilöiden turvaa. Me haluamme tällaisille työnantajille lisää vastuuta siitä, että voittoa ei haeta irtisanomisilla ja lisää vastuuta työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutensa kehittämisestä esimerkiksi koulutuksella.

Akava on esittänyt julkisuudessa, että hallituksen tulee kohtuullistaa koulutusleikkauksia osana yhteiskuntasopimusta. Mitä leikkauksia pitäisi ensisijaisesti lieventää ja miksi?

On maan hallituksen tehtävä priorisoida leikkaukset. Akava on vaatinut koulutusleikkausten perumista tai vähintäänkin kohtuullistamista, koska näkee niiden Suomen tulevaisuutta tuhoavat vaikutukset niin suurina. Koulutusleikkausten vaikutukset näkyvät koulutusjärjestelmän ulkopuolella nopeasti, varhaiskasvatuksen osalta vaikutukset voivat olla arvaamattoman suuret.  Akava pitää erittäin valitettavana, että varhaiskasvatukseen, päivähoitoon ja koulutukseen tehdyt leikkaukset vaarantavat koulutuksellista tasa-arvoa ja työelämän sukupuolten välisen tasa-arvon.

Kerhotoiminnan roolin vahvistaminen varhaiskasvatuksen kustannuksella, varhaiskasvatuksen ryhmäkoon kasvattaminen, päivähoitomaksujen korottaminen sekä vanhempainvapaajärjestelmän rakenteen jättäminen ennalleen saattavat muodostua tienhaaraksi naisten työllisyyskehityksessä ja työmarkkinoiden tasa-arvokehityksessä. 
Akava pitää erittäin ongelmallisena eräiden hallitusohjelman korkeakoulutusta koskevien linjausten yhteisvaikutuksia suomalaisten koulutus- ja osaamistasoon.

Alemman korkeakoulututkinnon (yliopisto) työelämälähtöisyyden vahvistaminen, maisteritutkintojen määrän vähentäminen 20 prosentilla, korkeakoulujen indeksijäädytykset ja muut korkeakoulutuksen kohdistetut leikkaukset yhdessä opintotuen rakenneuudistuksen kanssa uhkaavat vakavasti suomalaisten koulutustasoa.

Mikäli tämän päälle toteutetaan aikuiskoulutuksen valtionosuuden muuttaminen lainaksi, vaarantuu mahdollisuus täydentää opintoja myöhemmin työuralla. Tämä on ehdollinen päätös, joka toteutuu, jos yhteiskuntasopimus ei toteudu. Viimeistään nyt tulisi ymmärtää, että julkisen rahoituksen vähentyessä ”yhteiskuntasopimuksemme” osaamisen kehittämisestä on päivitettävä kilpailukykymme vaatimusten tasolle.

Otetaanko yhteiskuntasopimuksessa huomioon vain kokoaikaisten työntekijöiden asema ja työehdot?

Esitämme vahvasti myös ns. epätyypillisissä työsuhteissa olevien aseman parantamista. Tällöin puhutaan muun muassa määräaikaisista, vastoin tahtoaan osa-aikaisista ja yhä kasvavasta joukosta ns. itsensä työllistäjiä, jotka usein häilyvät perinteisen palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa jääden kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle.

Kuinka yhteiskuntasopimuksessa huolehditaan työttömien työmarkkina-asemasta?

Muutosturvan kehittäminen on yksi olennainen tie nopeuttaa työttömien mahdollisimman nopeaa työllistymistä. Keinoja voidaan hakea myös työttömyysturvasta siten, että se omalta osaltaan suosii työnhakijan omaa aktiivisuutta työmarkkinakelpoisuuden kehittämisessä ja työllistymisen nopeuttamisessa. Kyllä tässä siis ollaan erittäin olennaisella tavalla hakemassa keinoja työttömien mahdollisimman nopeaan työllistymiseen.

Puheenjohtaja Fjäder on esittänyt myös työelämän kanneoikeutta. Mitä tämä tarkoittaa?

Oikeudenkäynti on kallista ja leimaa työntekijää, joka lähtee siihen työnantajaansa vastaan. Tästä syystä laittomuudet saavat toisinaan rehottaa työpaikoilla liian villisti. Mikäli ammattiliitot voisivat viedä asioita tuomioistuimeen omissa nimissään, toki jäsenen suostumuksella, laittomuuksiin olisi helpompi puuttua.

Miksi Akava vaatii, että yhteiskuntasopimuksessa on mukana myös palkkaratkaisu eli voimassa olevan työllisyys- ja kasvusopimuksen tykan tai vastaavan keskitetyn työmarkkinaratkaisun uusiminen sen päättymisen jälkeen?

Suomen kilpailukykyä tavoiteltaessa palkkaratkaisut ovat yksi keino. Palkansaajapuolella palkka- tai muuta työehtokoordinaatiota on mahdollista saada vain, mikäli neuvotellaan keskitetysti. Emme voi sitoa liittojen ja neuvottelujärjestöjen käsiä, jos tykan jälkeen mennään ns. liittokierrokselle. Sinänsä kumpikin sopimisen malli on mahdollinen, mutta jos johonkin nyt sitoudutaan ja myös liitot halutaan mukaan, on keskitetty malli realismia.

Palkansaajilla on neuvotteluissa pitkä lista. Eikö yhteiskuntasopimuksessa pitänyt luopua asioista?

Kysymys on siitä, että haetaan Suomelle uusi menestyksen suunta. Silloin voidaan luopua jostain ja saada jotain uutta. Kokonaisuus ratkaisee ja sen on oltava tasapainossa.




12.8.2015 kello 12.52 tilannekatsaus

Yhteiskuntasopimusneuvotteluja käydään hyvässä hengessä

 
Neuvottelut yhteiskuntasopimuksen asioista ovat Akavan neuvottelijoiden mukaan sujuneet eri työryhmissä hyvässä hengessä. Kokouksia on sovittu tällä viikolla jokaiselle päivälle ja jo ensi viikonkin puolelle.
 
Työelämä- ja kansantalousnäkökulmaa on käsitelty kokouksissa muun muassa muutosturvan ja työaikojen sekä työllisyyden ja kilpailukyvyn mittaamisen osalta.




Tilanne 20.8.2015, päivitys lisätty kello 20.18

Yhteiskuntasopimusopimusneuvottelut kariutuivat


Akava on pettynyt neuvotteluiden kariutumiseen

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje