Aikuiskoulutustuki mahdollistaa osaamisen uudistamisen myös jatkossa
Digitalisaation, globalisaation ja kiertotalouden aiheuttamat muutokien muutosten seurauksena suuri osa nykyisistä ammateista ja tehtävistä katoaa seuraavan 15 vuoden aikana. Työurien pidentäminen ja työllisyysasteen nostaminen onnistuu vain, mikäli työvoiman osaamista uudistetaan vastaamaan uusia osaamistarpeita ja ammatteja.
Aikuiskoulutustuki on toimivaksi osoittautunut keino vauhdittaa osaamisen uudistumista ja ennaltaehkäistä työttömyyttä.
Vuonna 2010 aikuiskoulutustukea sai alle 9000 aikuisopiskelijaa, kun vuonna 2015 tuen saajia oli jo noin 20 500. Vuonna 2016 tuen saajien kokonaismäärän arvioidaan olevan noin 24 000. Aikuiskoulutustuen käyttäjämäärän kuudetta vuotta peräkkäin jatkunut voimakas kasvu kertoo työmarkkinoilla jatkuvasta kiihtyvästä rakennemuutoksesta.
Aikuiskoulutustuki mahdollistaa ammatinvaihdon
Aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija. Tukea käytetään yleisesti ammatillisen osaamisen laajentamiseen tai ammatinvaihtoon. Aikuiskoulutustukea saavista noin puolet oli iältään 30–40-vuotiaita. Eniten tukea käyttävät sosiaali- ja terveysalalla, julkishallinnossa ja kaupan alalla työskentelevät. Tuen saajista 60 % työskentelee yksityisellä ja 40 % julkisella sektorilla.
Tuen saajista lähes 40 % opiskelee ammattikorkeakoulussa, noin 30% yliopistossa ja noin 30% ammatillisessa oppilaitoksessa. Noin 45 % aikuiskoulutustuen saajista on korkeakoulutettuja, puolella on takanaan toisen asteen ammattitutkinto, ja perusasteen suorittaneita on viitisen prosenttia. Aikuiskoulutustuki pidentää tutkitusti työuria ja toimii ennaltaehkäisevänä muutosturvana jatkuvasti muuttuvilla työmarkkinoilla (Aikuiskoulutustuen vaikuttavuustutkimus 2014).
Palkansaajalle ja yrittäjälle
Aikuiskoulutustukea voi saada, kun työssäoloaikaa on kertynyt yhteensä vähintään kahdeksan vuotta. Hakijan tulee lisäksi olla ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut päätoimisena yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua. Tukea voi saada yhteensä vähintään kaksi kuukautta kestäviin opintoihin, ja palkansaajan tulee olla opintovapaalla etuuden maksuaikana.
Tuen piirissä on julkisen valvonnan alainen koulutus, joka voi olla joko tutkintoon tai tutkinnon osan suorittamiseen johtavaa koulutusta tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. Aikuiskoulutustukea ei voi saada yleissivistävään tai harrastusluonteiseen koulutukseen.
Palkansaajan aikuiskoulutustuki on ansiosidonnainen etuus, joka koostuu perusosasta ja palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Keskimääräinen palkansaajan tuki oli vuonna 2015 noin 1 495 euroa kuukaudessa. Yrittäjän aikuiskoulutustuki on perusosan suuruinen. Tuki on verollista. Aikuiskoulutustukea voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa työuran aikana, yhteensä kuitenkin enintään 19 kuukautta. Tuen etuusehtoihin on valmisteilla muutoksia.
Alustavaa tietoa aikuiskoulutustuen lakimuutoksista vuonna 2017
Eduskunnan käsittelyyn annetaan syksyllä 2016 lakiesitys, jossa aikuiskoulutustuen perusosa pienenee 15 %, ja tuen enimmäiskesto lyhenee neljällä kuukaudella 19 kuukaudesta 15 kuukauteen. Valtion osuus aikuiskoulutustuen rahoituksesta siirtyy lähes kokonaan Työttömyysvakuutusrahaston rahoitettavaksi. Yrittäjän aikuiskoulutustuen rahoittaa kuitenkin myös jatkossa valtio. Lakiesitys annetaan eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2016. Säännösten sisältö voi vielä muuttua, ja lain lopullinen sisältö varmistuu vasta sitten, kun eduskunta on sen hyväksynyt ja tasavallan presidentti vahvistanut.Alustavan tiedon mukaan aikuiskoulutustuen lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2017 alkaen:
- Etuuden määrä muuttuu kaikilla aikuiskoulutustuen saajilla 1.8.2017 alkaen uuden lain mukaiselle tasolle.
- 1.1.2017 alkaen saapuneissa aikuiskoulutustukihakemuksissa etuuden enimmäiskesto on uuden lain mukainen 15 kuukautta.
- Oikeus vanhan lain mukaiseen 19 kuukauden enimmäiskestoon säilyy 31.12.2020 saakka kuitenkin, jos:
- hakemuksesi saapuu Koulutusrahastolle viimeistään 31.12.2016 ja koulutuksesi alkaa viimeistään 1.8.2017; tai josAlle 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilla tuen määrä vähenee noin 60 euroa kuukaudessa. Enemmän kuin 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilla leikkaus tukeen on noin 100–187 euroa kuukaudessa.
- haet jatkoa aiemmin myönnettyyn tukeen samaa koulutusta varten. Jatkohakemustilanteissa hakemuksen saapumispäivämäärällä ei ole merkitystä.
Esimerkkiarvioita palkansaajan aikuiskoulutustuen määrästä lakimuutoksen jälkeen
Yrittäjän aikuiskoulutustuki on jatkossakin perusosan suuruinen. Vuonna 2016 perusosan suuruus on 702,62 euroa kuukaudessa ennen tuloveroa. Perusosa pienenee 15 % 1.8.2017 alkaen.
Työmarkkinoiden rakennemuutos luo tarvetta täydennys- ja uudelleen kouluttautumiseen
– Työmarkkinoiden voimakkaassa rakennemuutoksessa tarvitaan nyt välttämättä toimenpiteitä, joilla kannustetaan suomalaisia kouluttautumaan työuralla ja tarvittaessa myös vaihtamaan ammattia, mikäli omalla alalla uhkaa työttömyys. Työmarkkinajärjestöjen päätös turvata aikuiskoulutustuen rahoitus osana kilpailukykysopimusta on todella merkittävä. Sopimuksen toteuduttua osaamisen uudistamisen ja ammatinvaihdon mahdollistava aikuiskoulutustukijärjestelmä pelastui, toimitusjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki Koulutusrahastosta sanoo.Suomalainen koulutus- ja työelämä on tutkintopainotteista, ja vähemmälle huomiolle jää, mitä osaamista työntekijä on 30– 40 vuoden aikana kartuttanut ja että se otettaisiin huomioon uuden ammatin koulutuksessa.
– Oleellista on osaamisen parempi tunnistaminen ja tunnustaminen. Täytyisi päästä järjestelmään, että henkilön ei osaamiskartoituksen jälkeen tarvitsisi suorittaa kokonaista tutkintoa vaan osia siitä. Lopputuloksena uuteen tutkintoon pääsisi tehokkaammin ja lyhyemmällä ajalla. Se olisi sekä työntekijän että työnantajan etu. Tällöin olisi mahdollista rahoittaa nykyistä useamman palkansaajan osaamisen uudistamista ilman, että aikuiskoulutustuen kokonaismenot kasvavat, Kati Korhonen-Yrjänheikki sanoo.