28.4.2016

Faktoja paikallisesta sopimisesta

Kikyssä eli kilpailukykysopimuksessa on sovittu siitä, että työehtosopimuksissa edistetään paikallista sopimista ja parannetaan siinä yhteydessä henkilöstön edustajien toimintaedellytyksiä. Luottamusmiespakkoa ei ole olemassa, eikä sitä tule. Akava kokosi kysymyksiä ja vastauksia paikallisen sopimisen laajentamisesta.

Neuvottelu_14_d

Onko kilpailukykysopimuksessa eli kikyssä sovittu luottamusmiespakosta?

Ei ole. Sellaiset väitteet ovat räikeitä väärinymmärryksiä tai tahallista asioiden sotkemista.

Kikyssä on sovittu siitä, että työehtosopimuksissa edistetään paikallista sopimista ja parannetaan siinä yhteydessä henkilöstön edustajien toimintaedellytyksiä. Lisäksi Kikyssä sovittiin, että kolmikantaisesti valmistellaan lakimuutokset, joilla poistetaan järjestäytymättömiä yrityksiä koskeva kielto tehdä paikallisia sopimuksia ja saatetaan järjestäytymättömät yritykset paikallisen sopimisen menettelytapojen ja osapuolten suhteen samaan asemaan kuin järjestäytyneet yritykset. He saavat siis täsmälleen samat oikeudet ja velvollisuudet kuin järjestäytyneillä yrityksillä.

Työehtosopimusten sisältämien joustojen käyttöönotto työpaikoilla edellyttää, että paikallinen sopimus tehdään työehtosopimuksessa sovitun osapuolen kanssa. Työehtosopimuksesta ja sopimuksen kohteena olevasta aiheesta riippuen tällainen osapuoli voi olla luottamusmies, luottamusvaltuutettu, henkilöstön valtuuttama muu edustaja taikka yksittäinen työntekijä, henkilöstö tai henkilöstöryhmä yhdessä. Se ei voi olla työnantajan määräämä henkilö.

Saadakseen työehtosopimuksen mukaiset oikeudet työnantaja sitoutuu vastaamaan myös siinä sovituista velvoitteista. Järjestäytynyt ja järjestäytymätön työnantaja saatetaan siis samaan asemaan.

Silti jää eroja, jotka johtuvat siitä, onko yritys järjestäytynyt vai ei. Työehtosopimuksen perusteella tehty paikallinen sopimus on järjestäytymättömässä yrityksessä puhtaasti työnantajien ja työntekijöiden välinen asia. Liitoilla ei ole mahdollisuutta puuttua siihen työehtosopimuksen nojalla, kuten järjestäytyneissä yrityksissä. Liitot eivät voi myöskään viedä sitä koskevia riitoja omissa nimissään oikeuteen, vaan se on työntekijöiden ja työnantajien oma asia.

Mutta miten sovitaan, jos luottamusmiestä ei ole?

Lähtökohtaisesti aina noudatetaan työehtosopimuksessa eli tessissä määriteltyjä menettelytapoja. Monissa asioissa yksittäinen työntekijä sopii omasta puolestaan eikä luottamusmiehellä tai muulla henkilöstön edustajalla ole roolia, ellei työntekijä pyydä apua.

Työehtosopimuksissa on sovittu työehtojen ohella siitä, kuka voi edustaa työntekijöitä yhteisesti, kun neuvotellaan – välillä tiukassakin paikassa – työnantajan kanssa. Usein tämä edustaja on luottamusmies tai muu vastaava henkilöstön edustaja. Hänelle on työehtosopimuksella turvattu oikeus saada tietoa työpaikan oloista, käyttää aikaansa niistä neuvottelemiseen ja tehdä tämä kaikki tarvitsematta pelätä irtisanomista vaativan tehtävänsä hoitamisen vuoksi. Koska henkilöstöllä ei ole yrityksen tilanteesta ja työsuhteista samoja tietoja kuin työnantajalla, pitää henkilöstön puolesta neuvottelevalle turvata sopimisen edellyttämä tiedonsaanti, jotta henkilöstö ja työnantaja olisivat edes teoriassa tasavertaisia.

Jos tes edellyttää, että sopimusosapuolena on luottamusmies, mutta yrityksessä ei sitä ole (olipa yritys sitten järjestäytynyt tai järjestäytymätön) silloin tessin mukainen paikallinen sopiminen ei lähtökohtaisesti ole mahdollista. Yksityisellä sektorilla akavalaisten työehtosopimukset tekee pääosin neuvottelujärjestö YTN. Sen luottamusmiessopimuksissa myös järjestäytymättömillä työntekijöillä on oikeus osallistua heitä edustavan luottamusmiehen valintaan. Uunituoreen kyselykierroksen perusteella järjestön tietoon ei ole tullut yhtäkään tapausta, jossa järjestäytymätön työntekijä ei olisi halunnut työehtosopimuksen perusteella valitun luottamusmiehen edustavan itseään luonteeltaan kollektiivissa työpaikan neuvotteluissa. Tuskin tilanne muuttuu, vaikka yritys olisi järjestäytymätön.

Työnantaja- ja työntekijäliitot valvovat työehtosopimusten noudattamista järjestäytyneillä työpaikoilla. Järjestäytymättömiin työpaikkoihin valvontavastuu tai -oikeus eivät ulotu. Tämäkin on suuri ero järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien työantajien välillä, eikä sitä muuteta kilpailukykysopimuksella. Jatkossakaan liitot eivät siis ”soluttaudu” järjestäytymättömille työpaikoille, kuten harhaanjohtavasti on väitetty.

Eikö luottamusvaltuutettu tai joku henkilöstön valitsema edustaja riitä neuvottelijaksi?

Riittää, jos työehtosopimuksessa näin on sovittu. Suoraan lain nojalla valitun luottamusvaltuutetun asemaa ja tiedonsaantia ei ole turvattu yhtä hyvällä mekanismilla kuin luottamusmiehen. Valitettavan usein luottamusvaltuutettu on ollut työnantajan siihen tehtävään osoittama henkilö, ei mikään todellinen henkilöstöedustaja siis. Tämän vuoksi ei voida ajatella, että järjestäytymättömillä työpaikoilla voitaisiin sopia aina luottamusvaltuutetun kanssa. Luottamusvaltuutetun asema ja oikeudet kaipaavat rutkasti parannusta ennen kuin hän olisi edes teoriassa työnantajan kanssa tasavertainen neuvottelukumppani.

Muita sopimusedustajia laki ei suojaa sitäkään vähää. Ei siis voida ajatella, että joku muu voisi sopia yhteisistä asioista, ellei näin ole sovittu työehtosopimuksessa, jolloin on myös huolehdittu asianmukaisesta toimivallasta ja asemasta.

Miksi paikallisesta sopimisesta ei voi neuvotella työntekijöiden kanssa kahden kesken?

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan lakiin tai työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuvaa valtuutta sopia työsuhteiden ehdoista valtakunnallisten sopimusten määräyksistä poiketen. Sopiminen edellyttää, että sopimisen osapuolet ovat tasavertaiset.

Työehtosopimus määrittelee luottamusmiehelle tai henkilöstön edustalle tiedonsaantioikeudet ja muut edellytykset, joita yksittäisellä työntekijällä ei ole. Yksittäinen työntekijä on aina alisteisessa asemassa työnantajaan nähden, jolloin sopimusasetelma ei ole tasavertainen.

Puuttuuko luottamusmiehen valinta yhdistymisvapauteen?

Yhdistymisvapauteen kuuluu vapaus järjestäytyä tai olla järjestäytymättä. Vaikka työnantaja ei halua järjestäytyä, voi työpaikalla olla järjestäytyneitä työntekijöitä, jotka voivat valita tessin mukaisen luottamusmiehen. Toisaalta vaikka työnantaja olisi järjestäytynyt, ei se edellytä sitä, että kaikki työntekijät olisivat järjestäytyneet. Kaikilla järjestäytyneillä työpaikoilla ei ole luottamusmiestä. Kukaan ei siis pakota ketään järjestäytymään.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on linjannut, että suomalainen yleissitovuusjärjestelmä ilman järjestäytymättömien työnantajien oikeutta poiketa niistä paikallisesti ei riko yhdistymisvapautta. http://hudoc.esc.coe.int/eng#{"ESCDcIdentifier":["cc-35-2006-dmerits-en"]}

Yhdistymisvapautta rikkoisi siis tuskin sellainenkaan järjestelmä, jossa järjestäytymättömät yritykset saavat yhtä laajat paikallisen sopimisen oikeudet kuin ne yritykset, jotka ovat nämä oikeudet työehtosopimuksiin neuvotelleet liittojensa kautta.

Miksi järjestäytyneet yritykset ja palkansaajat saavat nyt päättää järjestäytymättömien asioista?

Lainsäädäntömme lähtee siitä, että työmarkkinaosapuolet neuvottelevat työehtosopimuksia, kunhan tällainen neuvottelutoiminta kuuluu niiden sääntöjen mukaiseen toimintaan. Tämä ei ole mikään uusia asia, eikä sitä ole Kikyssä mitenkään muutettu.

Nykylain mukaan paikallinen sopiminen on yleensä mahdollista vain järjestäytyneissä yrityksissä. Nyt säännöksiä muutetaan niin, että myös järjestäytymättömät yrityksen saavat oikeuden paikalliseen sopimiseen. Tämä tarkoittaa siis sitä, että samat oikeudet ja samat velvollisuudet koskevat jatkossa kaikkia. Kyseessä on mittava paikallisen sopimisen mahdollisuuksien laajentaminen.

Työehtosopimus voi olla ns. normaalisitova tai yleissitovat. Suurin osa palkansaajista työskentelee järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa. Yksityisen sektorin palkansaajista 922 997 henkilöä toimii järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa, työehtosopimusten piirissä ja niihin perustuvilla paikallisen sopimisen pelisäännöillä. Lisäksi yleissitovuuden perusteella työehtosopimusten piirissä on yli 250 000 palkansaajaa, jotka työskentelevät järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa. Työsopimuslain mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa päätöksellään, onko valtakunnallinen työehtosopimus yleissitova – asia ei siis ole työmarkkinaosapuolten itse sovittavissa. Yleissitovuusjärjestelmän tarkoituksena on järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen turvaaminen.

Onko tässä kyse ay-liikkeen valtataistelusta?

Kyse on Suomessa noudatettavasta työlainsäädännöstä ja työmarkkinajärjestelmästä, mikä ei ole mitenkään uniikki maailmassa, eikä mikään suomalainen keksintö.

Yleissitovuutta on aina kansainvälisestikin perusteltu vilpittömän kilpailun edistämisellä ja työntekijöiden oikeuksien suojaamisella.


  • Teksti: Maria Löfgren, johtaja (työelämäasiat) ja Jaana Meklin, vastaava lakimies

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje