10.8.2016

Liian moni uusi ylioppilas jää vaille opiskelupaikkaa

Liian suuri osa tuoreista ylioppilaista jää syksyisin vaille haluamaansa opiskelupaikkaa, Akava huomauttaa. Opetushallituksen mukaan uusista ylioppilaista vain 37 prosenttia on päässyt tänä syksynä jatkamaan opiskelua joko ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Jatkokoulutukseen haki keväällä 22 405 uutta ylioppilasta. Opiskelupaikan heistä sai 8 366.

Opiskelijat05

Niiden nuorten määrä, jotka ovat päässeet heti lukion jälkeen tutkintoon tähtäävään koulutukseen, on laskenut jo useita vuosia. Keväällä 2015 uusista ylioppilaista 22 939 haki opiskelupaikkaa ja sen sai 9 032 uutta ylioppilasta.

– Suoraan jatko-opintoihin sijoittuneiden ylioppilaiden osuus on laskenut Tilastokeskuksen tilastojen mukaan ainakin vuodesta 2008 alkaen, jolloin 40 prosenttia aloitti jatko-opinnot seuraavana syksynä. Vuoteen 2014 mennessä osuus laski 33 prosenttiin. Jatko-opinnot aloittaneiden naisten osuus on laskenut hivenen enemmän kuin miesten osuus, kertoo tutkija Joonas Miettinen.

Opiskelupaikkoja vievät muun muassa jo aiemmin opiskelupaikan saaneet. Osin opintojen viivästyminen johtuu myös lukiolaisten omasta halusta, kertoo Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n viime keväänä tehty selvitys (http://kunkoululoppuu.fi/info/kun-koulu-loppuu-tutkimus/).

– Välivuosien kertyessä kynnys kouluttautumiseen kasvaa. Lisäksi nuoret tuntuvat haluavan varmistaa opintonsa ensikertalaisten kiintiössä ja tunnistaa siksi varmuudella oman tulevaisuuden alansa, vaikka ajatus omasta alasta pitäisi unohtaa menneen työelämän myyttinä. Opintoalaa pitäisi voida vaihtaa paljon nykyistä joustavammin. Nuorten on päästävä opiskelemaan, toteaa asiantuntija Ida Mielityinen.

Akavan mielestä ylioppilaille tulisi tarjota esimerkiksi avoimen yliopiston opintoja nykyistä houkuttelevammin, koska ne saattavat opintopolkua alkuun.

– Erityisesti yliopistoissa pitäisi olla nykyistä laajemmin mahdollisuus aloittaa opinnot kaksi kertaa vuodessa. Meillä on tarjolla laadukasta koulutusta, meillä on koulutukselle kysyntää ja meidän yhteiskuntamme perustuu osaamiselle – tämä yhtälö on vain saatava toimimaan nykyistä joustavammin, Mielityinen sanoo.

Akava on erittäin huolissaan heikentyneestä mahdollisuudesta jatkaa opintoja nopeasti, koska tilanne näkyy jo työelämässä olevien koulutustasossa. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimus 2015 kertoo, että 30-vuotiaista seitsemän prosenttia ei ole suorittanut lukion jälkeen mitään tutkintoa. Lisäksi 30-vuotiaasta työvoimasta 12 prosenttia on suorittanut vain peruskoulun.

– Voi sanoa, että viidennes 30-vuotiaasta työvoimasta tarvitsee ehdottomasti lisäkoulutusta, kun se on nykyään tarpeen korkeakoulutuksen saaneillekin. Ammatillisen koulutuksen leikkaaminen 190 miljoonalla eurolla heikentää heidän mahdollisuuttaan lisäkoulutukseen vielä entisestään. Jos leikkaus toteutettaisiin kokonaan opiskelupaikoista, niiden määrä vähenisi noin 18 000:lla. Näin emme rakenna kilpailukykyistä huippuosaajien Suomea, Mielityinen huomauttaa.


Lisää aiheesta: Viikon luku: Vain 37 prosenttia opiskelupaikkaa hakeneista uusista ylioppilaista sai opiskelupaikan


Lisätiedot:

Asiantuntija Ida Mielityinen, koulutuspolitiikka, puh. 050 594 0731, twitter: @IdaMielityinen
Tutkija Joonas Miettinen, puh. 044 515 3511


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje