Sture Fjäderin liittokokouspuhe

Akavan liittokokous 28.11.2017   

Hyvät liittokokousedustajat


Ajattelin tänään puhua kolmesta asiasta: Akavan jatkuvasta kehityksestä, naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta sekä Suomen EU-politiikasta.

Olemme kokoontuneet päättämään Akavan ensi vuoden toiminnasta. Esityslistalla on myös päätösesitys työnjaon muuttamisesta Akava-yhteisön sisällä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, miten rakennamme elinvoimaisen ja vahvan Akava-yhteisön yhdessä jäsenliittojen sekä neuvottelu- ja edunvalvontajärjestöjen välillä.

Haluan muistuttaa, että Akava ry on ollut jatkuvassa muutoksessa aina viisikymmentäluvulta asti. Ensin Akava kasvoi lähinnä valtion sektorilla ja maisteripohjasilla liitoilla. 70-luvulla Akavaan tuli laaja joukko yksityisen sektorin liittoja. Samalla hyväksyttiin myös liittoja joissa ei ollut maisteritutkintoja. Se oli iso muutos.

90-luvulla amk-pohjaisten liitojen määrä kasvoi ja edellisen kymmenen vuoden ajan Akavaan on liittynyt 80 000 uutta jäsentä. Olemme kasvaneet ja osoittaneet sen, että olemme osanneet sopeutua toimintaympäristön muutoksiin.

Muutos on siis ollut jatkuvaa – ja niin pitää ay-liikkeessä ollakin. Meidän pitää ymmärtää muutos ympärillämme ja kehittää toimintaamme jatkuvasti.

Akava on nyt – ja aikoo olla myös tulevaisuudessa – kilpailukykyinen keskusjärjestö koulutetuille jäsenilleen. Tärkein tehtävämme on tietysti se, että hoidamme ydintehtäviämme jäsentemme puolesta tehokkaasti. Olemme organisaatio, joka vaikuttaa laajasti yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Hyvät ystävät.

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Tämä on osaltaan jo kulunut hokema. Kuitenkin erittäin tärkeä asia ymmärtää käynnissä ja erityisesti tulossa olevat muutosvoimat. Tämä tarkoittaa meille sitä, että meidän pitää jatkuvasti hakea uusia työkaluja ja avauksia jäsentemme etujen ajamisessa.

Samalla kun tekninen murros muuttaa työn luonnetta eri koulutusryhmien välillä olen huolestunut siitä, miten se vaikuttaa sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Mitä voimme tehdä parantaaksemme tasa-arvoa?

  1. Aloitan koulutuksesta ja uravallinnasta. Jos lähdemme siitä, että 2030-luvun maailmantalous perustuu osaamisintensiivisiin ja digitaalisiin palveluihin ja tuotteisiin, niin on selvää, että jo yläasteen aikana kiinnostus ja menestys luonnontieteellisissä aineissa voi määritellä menestyksen edellytyksiä urallasi. Meidän on saatava enemmän tyttöjä kiinnostumaan luonnontieteistä.
  2. Akavan omista tilastoista näemme, että työura kehittyy vähän eri tavalla riippuen siitä, oletko nainen julkisella sektorilla vai mies vientisektorilla. On tyypillistä, että nimenomaan julkisella sektorilla naiset joutuvat työskentelemään kauan lyhyillä sopimuksilla. Tämä vaikuttaa tietenkin ura- ja palkkakehitykseen pitkällä aikavälillä. Tähän yhteiskunnalliseen ongelmaan emme taida löydä muita ratkaisua kuin että puutumme siihen ammattiliittojen kanneoikeuden kautta.
  3. Perhe- ja työelämän yhteensovittamisesta olemme puhuneet paljon Akavassa, mutta yhteiskunnallinen keskustelu on vieläkin hyvin ristiriitaista ja keskittyy etupäässä perhevapaa-jaksoihin. Kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta. Kyse on myös naisten asemasta työmarkkinoilla ja koko uran aikana saaduista tuloista. Enää ei tulisi kenenkään poteroitua väitteisiin kuten ”perheiden pitää itse saada valita”. Tarvitsemme rohkean ja uudistavan perhevapaajärjestelmän joka myös vahvistaa naisten asema työmarkkinoilla.
  4. Olemme nostaneet Akavassakin esille sen, että naisen euro on 83 senttiä. Yksi osaselitys tähän on se, että miehet tekevät – tietyillä aloilla – enemmän työtunteja vuodessa kuin naiset. Tähän pitää saada aikaan muutos monestakin eri syistä. Työmarkkinoita ei pidä enää jakaa ”miesvaltaisiin ja naisvaltaisiin” aloihin. Miehiä tarvitaan enemmän julkiselle sektorille ja naisia pitää saada kiinnostumaan enemmän vientisektorin aloista. Suomi nousee ainoastaan tekemällä lisää työtä. Siihen tarvitaan molempia sukupuolia.
  5. Työelämään ja yrityksiin tulee saada kulttuurinmuutos, jonka myötä työpaikoilla ja yhteiskunnassa keskustellaan rohkeammin palkoista. Joissakin pörssiyrityksissä raportoidaan vuosittain samantasoisissa tehtävissä työskentelevien naisten ja miesten palkkojen tasoista. Ehdotan, että otamme käyttöön lukuarvon tai mittarin, joka kertoisi ymmärrettävästi palkkojen tasa-arvosta ja sen kehittymisestä. Tästä raportoitaisiin avoimesti vuosittain.  Haluaisin nähdä tämän käytännön jopa lain edellyttämänä elementtinä suurissa yrityksissä ja hyvänä käytäntönä pienemmissäkin yrityksissä.
  6. Olemme käyneet liittokohtaisia neuvotteluja syksyn ja olemme kutakuinkin puolessa välissä. Alkuvuodesta vuoroon tulee naisvaltainen julkinen sektori. Naisvaltaisten sektoreiden palkkakehitys on laahannut pitkään jäljessä. Tätä on osittain kompensoitu pidentämällä lomia, mutta joita on nyt heikennetty lomarahaleikkauksilla. En halua puuttua liittokohtaisiin neuvotteluihin, mutta sanon vaan sen, että myös julkisen sektorin akavalaisilla naisilla on oikeus ostovoimaa parantaviin palkankorotuksiin.
  7. Islannissa on astumassa voimaan laki, joka velvoittaa yksityisen ja julkisen sektorien yritysten selvittämään maksetaanko miehille ja naisille samasta työstä samaa palkkaa. Tämän myötä yritykset saavat sertifikaatin, joka osoittaa yrityksen toimivan tasa-arvoisesti ja huolehtivan samapalkkaisuudesta. Mikäli yritys ei korjaa selittämätöntä palkkaeroa, seuraa siitä sakkoja. Islannissa tämä laki ja velvoite on toiminut vapaaehtoisena yrityksille, mutta se ei taannut riittävät nopeaa ja kattavaa parannusta. Meillä Suomessa palkkakartoitukset ovat periaatteeltaan samankaltainen työkalu kuin Islannin Equal Pay -auditointi.

Löytyisikö myös meiltä rohkeutta vahventaa tasa-arvolakia ja tiukentaa palkkakartoituksen velvoitteita ja valvontaa saadaksemme kitkettyä selittämättömän palkkaeron pois? Uskaltaisimmeko olla rakentamassa Islannin ohella tasa-arvon Pohjolaa? Minusta tähän kannattaa nyt tarttua.

Kuten huomaatte, niin meillä on käytettävissämme useita keinoja tasa-arvon parantamiseen. Nyt on enää kyse meidän omasta rohkeudestamme lähteä vaatimaan uudistuksia.

Hyvät jäsenliittojen edustajat.

Koko tämän vuoden on keskusteltu siitä, onko maamme hallitus aktiivinen vai passiivinen EU-politiikassaan. Teema oli taas ajankohtainen viime viikolla, kun pääministeri antoi ilmoituksensa eduskunnalle EU-asioista. Ilmoitus piti sisällään monia myönteisiä elementtejä, mutta se kaipaisi kuitenkin terävöittämistä ja lisää sisältöä. Valitettavasti osaamisnäkökulma unohtui käytännössä kokonaan.

Suomen seuraava EU-puheenjohtajuuskausi ajoittuu kesälle 2019 – siis heti meidän eduskuntavaalien jälkeen. Suomi toimii EU-laivan kapteenina, kun uusi komissio valmistelee uutta ohjelmaansa. Se ei onnistu ilman kunnon valmisteluja.

Suomen puheenjohtajuuskauden aikaan ollaan suuntaamassa uusille linjoille unionin koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa. Esitänkin sen nostamista Suomen EU-politiikan - ja ennen kaikkea puheenjohtajuuskauden kärkiaiheeksi.

Ruotsi profiloitui äskettäin voimakkaasti työmarkkina- ja sosiaaliasioissa Göteborgissa pidetyllä EU-huippukokouksella. Mielestäni Suomen tulisi pitää puheenjohtajuuskautena vastaavanlainen ”osaamisen huippukokous” syksyllä 2019.

Esitimme tämän idean myös komissaari Kataiselle, kun kävimme Brysselissä viime viikolla. Kyse on nimittäin myös EU:n kannalta kohtalokkaasta kysymyksestä. Aasian maiden voimakasta tutkimuskiriä seuratessa tulee väistämättä johtopäätökseen, että Euroopalla alkaa olla kiire päivittää omia panoksiaan. EU-maiden tulisi ripeällä tahdissa nostaa tutkimuspanokset BKT:staan 4-5 prosenttiin.

Niin Suomen kuin muun EU:n vahvin valtti yhä kiihtyvässä globaalissa kilpailussa on osaaminen. Se on olennainen myös sivistykselle ja työllistymiselle. Mikä muu aihe sopisikaan Suomen maabrändin kannalta paremmin puheenjohtajuuskautemme nosteeksi.

Hyvät ystävät!

Näillä ajatuksilla toivotan teille antoisaa liittokokousta!



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje