4/2009
1.12.2009

Rahoitusalan neuvottelut poikki ja työtaisteluvaroitus jätetty

Rahoitusalaa uhkaa kolmen päivän työtaistelu 14.–16.12.2009. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Ammattiliitto Suora ovat jättäneet työtaisteluvaroituksen valtakunnansovittelijalle. Voimassa on koko alaa koskeva ylityökielto samoin kuin kielto matkustaa omalla ajalla työasioissa.

Työtaisteluun osallistuu noin 30 000 rahoitusalan toimihenkilöä, esimiestä, asiantuntijaa ja ylempää toimihenkilöä. Mukana ovat myös sampopankkilaiset, joilla on neuvottelut poikki talokohtaisesta sopimuksestaan.

Neuvottelut katkesivat 27. marraskuuta. Tänä vuonna rahoitusalalla ei ole ollut palkankorotuksia.  Edellinen sopimuskorotus oli vuosi sitten lokakuussa. Työnantajan viimeisenä tarjouksena oli 0,5 prosentin yleiskorotus 1. joulukuuta ja 0,5 prosentin palkkakeskusteluerä 1.6.2010. Palkansaajaosapuolet pitävät palkankorotusesitystä rahoitusalan jäsenistön työn ja ammattitaidon aliarvioimisena.

Neuvotteluja käytiin kymmenen kuukautta. Ala on ollut sopimuksettomassa tilassa lokakuun alusta lähtien. 

YTN vaatii kemian ylemmille toimihenkilöille kattavaa työehtosopimusta

Kemianteollisuuden työmarkkinaosapuolet ovat 24.11.2009 saavuttaneet neuvottelutulokset sekä kemianteollisuuden työntekijöitä että toimihenkilöitä koskevista työehtosopimuksista. Työnantajaliitto Kemianteollisuus ry neuvotteli työntekijöiden ja toimihenkilöiden kanssa sopimukset valmiiksi ennen kuin ylempien toimihenkilöiden kanssa neuvotteluja on edes aloitettu.

YTN vaatii myös kemian ylemmille toimihenkilöille kattavaa työehtosopimusta, jossa on sitovat kirjaukset mm. lomarahasta, perhevapaakorvauksista, ylitöiden ja vapaa-aikana matkustamisen korvaamisesta. Sopimuksen tulee sisältää myös luottamusmiessopimus. Nyt voimassa olevassa kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden palkkapöytäkirjassa on sovittu pelkästään palkankorotuksista. Tämä työehtosopimukseksi luokiteltu sopimus päättyy 31.1.2010.

Kemianteollisuus ry ja YTN aloittavat ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus- ja palkkaneuvottelut viikolla 49.

Kemian ala on YTN:n sopimusaloista kolmanneksi suurin. Ylempiä toimihenkilöitä kemian alalla on noin 7 500.

Akavan neuvottelujärjestöjen mietteitä neuvottelukierroksesta käsitellään myös uudessa Akavalainen-lehdessä, joka ilmestyy perjantaina 4. joulukuuta.

Kööpenhaminassa on tehtävä oikeudenmukainen, kunnianhimoinen ja laillisesti sitova ilmastosopimus

Akava sekä ympäristö- ja kehitysjärjestöt ovat julkistaneet yhteisen kannanoton, joka listaa kymmenen keskeisintä vaatimusta joulukuussa Kööpenhaminassa järjestettävälle YK:n ilmastokokoukselle. 

Kööpenhaminan sopimuksessa on luotava kansainvälinen perusta tehokkaalle ja oikeudenmukaiselle ilmastonsuojelulle. Lähtökohtana on oltava maailmanlaajuisen keskilämpötilan nousun rajoittaminen mahdollisimman paljon alle 2 asteen. On erittäin tärkeää, että globaalit päästöt saadaan käännettyä laskuun jo vuoteen 2015 mennessä, sillä sen jälkeen käy nopeasti yhä vaikeammaksi saavuttaa tavoite pysyä 2 asteen lämpötilan nousun alapuolella.

Kööpenhaminan päätökset on kirjattava juridisena sopimustekstinä. Vain laillisesti sitovat tavoitteet ja kansainväliset säännöt takaavat sopimuksen toteutumisen tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti sekä maiden välisen luottamuksen.

Ilmastonmuutos on järeimmän luokan työmarkkinakysymys. Ilmastosopimuksessa on sitouduttava oikeudenmukaiseen siirtymiseen kohti vähähiilistä yhteiskuntaa, mikä merkitsee toimeentulon ja työllisyyden turvaamista panostamalla koulutukseen ja tutkimukseen. 

–    Suomen ja EU:n pitää olla tässä oikeudenmukaisessa siirtymässä edelläkävijöitä, sillä heidän ulottuvillaan ovat parhaat ilmastonmuutoksen torjumisen aikaansaamat, uudenlaiset työpaikat. Työpaikkojen muuttuminen ympäristö- ja ilmastoystävällisiksi nostaa osaamisvaatimuksia kaikilla aloilla. Rakennemuutoksissa on voimakkaasti painotettava koulutusta ja työntekijöiden kuulemista, sanoo Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen.

Järjestöjen kymmenen vaatimusta Kööpenhaminan ilmastokokoukselle

Ostovoiman turvaamiseen tarvitaan palkankorotuksia

Vuoden 2010 palkkatulojen veroperusteet, myös kunnallisvero ja sosiaaliturvamaksut, on vahvistettu. Jos työssäkäyvän keskivertoakavalaisen palkka pysyy ensi vuonna vuoden 2009 tasolla (4 000 e/kk), hänen verotuksensa pysyy lähes muuttumattomana. Samoin käy keskituloiselle palkansaajalle (palkka 3 000 e/kk vuonna 2009).

Akavan talouspoliittinen yksikkö laski, miten käy keskivertoakavalaisen ostovoiman, jos palkankorotusta ei tule tai se on joko 0,5 tai 3 prosenttia.

Hintojen nousun odotetaan olevan ensi vuonna keskimäärin 1,2 prosenttia. Jos palkankorotuksia ei tule lainkaan, nettopalkan ostovoima heikkenee prosentin verran.

Myöskään 0,5 prosentin palkankorotus ei kasvata ostovoimaa, koska veroperusteet ja inflaatio vaikuttavat ostovoimaan. Jos palkankorotus on 0,5 prosenttia, sekä keskivertoakavalaisen että keskituloisen palkansaajan ostovoima laskee puolisen prosenttia.

Valtiovarainministeriön arvioiden mukaan yleinen ansiotaso nousee kolmisen prosenttia vuonna 2010. Jos palkka kehittyy tämän arvion mukaan, keskipalkkaisen akavalaisen nettopalkan ostovoima kasvaa noin 1,3 prosenttia. Saman verran kasvaa keskituloisen palkansaajan ostovoima.

Laskelmataulukot tuloryhmittäin

Akavan liittokokous valitsi hallituksen kaudelle 2010–2011

Akavan syksyn 2009 varsinainen liittokokous pidettiin Akavatalossa 24. marraskuuta. Se valitsi Akavan hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä toimikaudelle 2010–2011. Valinta tapahtui yksimielisesti vaalivaliokunnan ehdotuksen mukaisesti.

Tiedot uudet hallituksen kokoonpanosta

Akavan aluetoimikuntien jäsenet nimetty kaudelle 2010–2012

Akavan järjestötoimikunta nimesi kokouksessaan 25.11.2009 jäsenet Akavan 15 aluetoimikuntaan kaudelle 2010–2012. Aluetoimikuntiin haki tänä syksynä kaikkiaan 354 ehdokasta, joista 269 valittiin kolmivuotiskaudelle 1.1.2010 alkaen. 

Keskimäärin 40 prosenttia aluetoimikuntien jäsenistä on uusia. Akavan opiskelija-valtuuskunta nimeää joulukuun alussa lisäksi kaksi alueen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavaa jäsentä kuhunkin aluetoimikuntaan. Kaikkiaan aluetoimikunnassa voi olla enintään 20 jäsentä opiskelijaedustajat mukaan lukien.

Aluetoimikunnat huolehtivat Akavan hallituksen alaisina toimieliminä keskusjärjestön alueellisesta edunvalvonnasta valituilla painopistealueilla eli ajavat akavalaisten etuja suomalaisessa yhteiskunnassa.  

Ne edistävät alueensa korkeasti koulutettujen työllisyyttä ja työhyvinvointia sekä osallistuvat samalla oman alueensa kehittämiseen maakuntaliittojen, valtion aluehallintoviranomaisten ja muiden työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen kanssa. Aluetoimikunnat toimivat samalla aluejaolla kuin nykyiset TE-keskukset, ja niiden toiminta-alue kattaa yhteensä 19 maakuntaa.