2/2011
4.2.2011

Akavan hallitusohjelmatavoitteet: Tutkimus saa maksaa – talous kasvaa

Akava painottaa hallitusohjelmatavoitteessaan tutkimus- ja kehitystoiminnan merkitystä talouskasvun kulmakivenä. Rahoituksen on oltava neljä prosenttia bruttokansantuotteesta koko hallituskauden ajan.

Jotta neljän prosentin bkt-osuus voidaan saavuttaa talouskasvunkin aikana, on nostettava tuntuvasti julkista tutkimus- ja tuotekehityksen rahoitusta tulevina vuosina. EU-tasolla tavoitellaan kolmen prosentin keskitasoa Euroopan unionissa. Vuonna 2009 prosentuaalinen tavoite toteutui Suomessa entistä pienemmillä euromääräisillä panostuksilla, sillä bruttokansantuote laski rajusti.

Yritysten osuus on usean vuoden ajan kasvanut, mutta taantumassa on vaarana, että yritykset pienentävät panostuksiaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tutkimus- ja kehittämistoiminta työllistää Suomessa noin 80 000 henkilöä.

Työllisyyden ja tuottavuuden kasvua

Akava korostaa, että vireä tutkimus- ja kehitystoiminta kasvattaa työllisyyttä ja tuottavuutta. Uusien teknologioiden ja prosessien käyttöönottaminen parantaa tuottavuutta ja luo talouskasvun edellytyksiä.

Parempaa tuottavuutta innovaatiopolitiikasta

Suomen tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnassa on monia vahvuuksia, mutta myös kehittämisen varaa. Tukijärjestelmää leimaa pirstaleisuus, ja haku- ja hallinnointikäytännöt ovat vaikeaselkoisia ja hajanaisia. Koordinaatiota tulee parantaa hallintorajojen ylitse innovaatiopolitiikan eri osa-alueilla: rahoituksessa, ohjauksessa ja neuvonnassa.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintamme kansainvälistämiseksi tarvitaan ratkaisuja yksilötasolla esimerkiksi verotuksessa ja kansainvälisessä liikkuvuudessa. Suomen kilpailukykyä ja kiinnostavuutta ulkomaalaisille tutkijoille, opettajille ja osaajille tulee lisätä muun muassa kansainvälisen vaihdon, verotuksen ja rahoituksen avulla.

Uusia kannustimia

Akava edellyttää, että julkisten hankintojen laatukriteeriksi tulee ottaa uudet innovaatiot. Julkiset hankinnat ovat merkittävä tekijä kansantaloudessa, sillä niitä tehdään 27 miljardilla eurolla vuosittain.

Kansallinen innovaatiostrategia pitää viedä osaksi elinkeinoelämää. Innovaatiopolitiikassa hahmotetaan tulevaisuuden kasvualoja, joille voidaan luoda uusia viherkaulustyöpaikkoja ja luovien alojen työpaikkoja. Valtion innovaatiopolitiikkaa tulee kohdistaa käyttäjä- ja markkinalähtöisemmin esimerkiksi yrityskiihdyttämöjen kautta. Tulevaisuudessa keskeiset innovaatiot ovat entistä enemmän palveluinnovaatioita.

Yrittäjätutkimus osoitti akavalaisten yrittäjien olevan tyytyväisiä

Akavan tuoreen yrittäjätutkimuksen mukaan akavalaiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat ovat tyytyväisempiä sekä yksityis- että työelämäänsä kuin akavalaiset palkansaajat. Kun vertailtiin eri aloilla toimivia korkeasti koulutettuja yrittäjiä, tyytyväisimmiksi osoittautuvat terveysalan yrittäjät ja tyytymättömimmiksi puolestaan tekniikan alan miesyrittäjät. Lue raportti kokonaisuudessaan:
Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa

Lisäksi Akavan yrittäjäesitteestä on julkaistu uusi painos. Yrittäjän Akava -esite

Opiskelijatoiminnan Työelämäkiertue alkaa

Akava jäsenliittoineen lähtee kevätkiertueelle korkeakouluihin eri puolilla Suomea teemalla Työelämäkiertue. Kiertue tarjoaa opiskelijalle tietoa muun muassa työharjoittelusta, kesätyöstä ja osa-aikatyöstä. Kiertue alkaa 15.2. Vaasasta ja päättyy 13.4. Rovaniemelle. Kiertueen aikataulutiedot






Akavan hallitusohjelmatavoitteet: tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitikka

  • Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat vähintään neljä prosenttia bruttokansantuotteesta koko hallituskauden ajan.
  • Palkkatyön ja yrittäjyyden väliset esteet poistetaan sosiaaliturvasta.
  • Julkisen sektorin hankintaosaamista parannetaan.
  • Suomen päästöleikkausvaatimukset toteutetaan vuoteen 2020 mennessä.