4.11.2011
1.4.2011

Akavan puheenjohtajakisa käynnissä

Akavan puheenjohtajakisa lämpenee liittokokouksen lähestyessä. Akavan verkkopalvelussa voit nyt tutustua akavalaisten liittojen ehdokkaisiin. Sture Fjäder, Heikki Kauppi, Salla Luomanmäki ja Heikki Pälve kertovat koulutus- ja työtaustoistaan, näkemyksistään ja johtajaominaisuuksistaan sekä arvioivat, miksi sopisivat puheenjohtajan tehtävään. He tuovat esiin myös Akavan kehittämistä koskevia näkemyksiä ja ajatuksia työmarkkinoista. Puheenjohtaja valitaan Akavan liittokokouksessa 25.5.

Akavan hallitusohjelmatavoitteet puolueiden arvioitavana

Seuraavasta 8.4. ilmestyvästä Akavalaisesta voit lukea, miten nykyiset eduskuntapuolueet suhtautuvat Akavan hallitusohjelmatavoitteisiin. Puolet Akavan tavoitteista kelpaa kaikille

Keskeiset hallitusohjelmatavoitteet

Palkka omiin menoihin – työstä ei enempää veroihin
Palkansaajien ansiotulojen verotusta ei kiristetä millään tulotasolla. Siten tuetaan uutta kasvua, korkeaa osaamista ja työllisyyttä.

Kunnon työolot – pitkät työurat
Työuria pidennetään ensisijaisesti huolehtimalla työntekijöiden hyvinvoinnista, luomalla kannusteita työikäisten osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, estämällä ikääntyvien työntekijöiden syrjintä ja varmistamalla vastavalmistuneiden työnsaanti.

Eroon työelämän laittomuuksista – reilulla pelillä tulosta
Järjestöille säädetään kanneoikeus työntekijöiden oikeusturvan ja työelämän vakauden parantamiseksi.

Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen
Korkeakoululaitoksen kehittämisessä tavoitteeksi on otettava maailman huippuluokkaa oleva koulutus. Korkeakoulujen perusrahoitusta kasvatetaan niin, että opiskelijamäärien suhde opettajien määrään saadaan kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Korkeakoulujen rahoitus uudistetaan palkitsemaan korkeasta laadusta ja sen parantamisesta. Yhdeksi rahoituskriteeriksi nostetaan aikuiskoulutustarjonta ja vastavalmistuneiden työllistyminen koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

Koko koulutusketjun voimavarat ja laatu turvataan. Koulutusjärjestelmää kehitetään kokonaisuutena, sillä koulutusjärjestelmän yksittäisiä osia koskevat päätökset vaikuttavat koko koulutusjärjestelmään.

Tutkimus saa maksaa – talous kasvaa
Julkista tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta nostetaan tuntuvasti niin, että maan kokonaispanostukset niihin ovat vähintään neljä prosenttia BKT:sta koko hallituskauden aikana. Hyvin resursoitu tiedepolitiikka painottuu perustutkimukseen. Tutkimustulosten taloudellinen hyödyntäminen perustuu markkinaehtoiseen innovaatiopolitiikkaan.

Kuntiin vahva ohjaus – palveluiden pelastus
Valtion taloudellista ohjausta kunnista lisätään kuntien menojen kasvun hallitsemiseksi ja palvelutuotannon kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Informaatio-ohjauksesta siirrytään laatuohjaukseen, jossa palvelujen vähimmäislaajuus ja -laatu määritellään sitovasti.

Yliopistojen rahoitusjärjestelmä tehtävä kolmikantaisesti

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan yliopistojen rahoitusmallin uudistamista. Rahoitusmalli on tärkeimpiä, ellei tärkein, keino ohjata yliopistojen toimintaa.

Työryhmä koostuu yliopistojen edustajista sekä virkamiehistä.  Akava paheksuu sitä, ettei työmarkkinaosapuolia otetaan mukaan tähän keskeiseen valmistelutyöhön. Näin ollen näkemys työmarkkinoiden, työntekijöiden ja yliopistojen henkilöstön intresseistä jää uupumaan valmistelusta.

Työurien pidentämiskeinoja pohtineen Ahtelan ryhmän suositukset velvoittivat opetus- ja kulttuuriministeriötä ottamaan työmarkkinatoimijat rahoitusmallivalmisteluun mukaan. Asia vahvistettiin hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tapaamisessa 11.3.2010.

Akava on linjannut omat näkemyksensä korkeakoulujen rahoitusmallien uudistamiseksi. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja tulee kehittää kokonaisuutena nykyistä enemmän. Tämän vuoksi niiden rahoitusmallien perusperiaatteet tulisi yhdenmukaistaa parin seuraavan hallituskauden aikana. Tähän suuntaan olisi edettävä jo tässä valmistelutyössä.