7/2011
6.9.2011

Akava ei hyväksy vuorotteluvapaakorvausten heikentämistä

Vasta muutama vuosi sitten vakinaistettu vuorotteluvapaajärjestelmä on joutunut yllättäen maan hallituksen liipaisimen alle. Hallitus aikoo pienentää vuorotteluvapaakorvauksia 10–20 prosenttia nykytasosta, joka on 70–80 prosenttia työttömyyskorvauksesta. Hallitusohjelmaan kirjatut leikkausaikeet tulivat täytenä yllätyksenä Akavalle ja muille työmarkkinakeskusjärjestöille.

– Akava vastustaa jyrkästi vuorottelukorvausten heikentämistä. Toteutuessaan leikkaukset johtaisivat järjestelmän näivettymiseen, sillä korvaustaso on jo nyt matala, Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle toteaa.

– Vuorotteluvapaa on akavalaisille erittäin tärkeä keino ladata akkuja. Vuorotteluvapaajärjestelmä tukee työurien pidentämistä, työssä jaksamista sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Järjestelmä edistää myös työllistymistä, sillä vuorotteluvapaasijaiseksi on palkattava työtön.

Akavan mielestä leikkausaie on ristiriidassa hallitusohjelman muiden tavoitteiden kanssa. Akava arvostelee myös sitä, että esitys valmisteltiin työmarkkinajärjestöjen tietämättä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on kutsunut työmarkkinakeskusjärjestöt koolle tämän viikon torstaina keskustelemaan asiasta. Akava vaatii, että hallitus peruu heikennysaikeet.

Puheenjohtaja Fjäder: Vakautusratkaisu mahdollinen

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder pitää mahdollisena, että työmarkkinakeskusjärjestöt saavat aikaan jonkinlaisen vakautusratkaisun, vaikkei se tule olemaan helppoa.

 

– Vakautussopimuksessa pitäisi sopia kaikille aloille yhteinen korotus- tai kustannusvaikutusprosentti. Julkisen sektorin ei näin tarvitsisi pelätä, että se saa muita aloja heikommat korotukset, Fjäder painottaa.


Palkansaajakeskusjärjestöt, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Kuntatyönantaja ovat keskustelleet mahdollisesta työmarkkinoiden vakautusratkaisusta useaan otteeseen kesän jälkeen. Toimeksianto siihen tuli kesäkuussa maan hallitukselta, joka toivoo Suomeen finanssi- ja työmarkkinapolitiikan koordinaatiota.


Osapuolten keskusteluja vauhdittavat valtion ensi vuoden budjetin aikataulu ja teknologiateollisuuden työehtosopimuksen päättyminen syyskuun lopussa.


Akavan tavoitteena on saavuttaa syksyn aikana vakautusratkaisu, joka turvaa palkansaajien ostovoiman kehityksen palkankorotusten ja veroratkaisujen yhdistelmällä. Hallituksen tulee myös kompensoida työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen nosto palkansaajille. Muutoin palkansaajien reaaliansiot pienenevät, sillä kunnallisverotkin uhkaavat nousta.


Hallitus on luvannut alentaa työn verotusta ja yhteisöveroa, mikäli maahan saadaan maltillinen ja kattava palkkaratkaisu. Valtionvarainministeriö on laskenut, että yhden prosenttiyksikön palkkaveron lasku vastaa 3–4 prosentin palkankorotuksia.


Fjäder arvioi, että lisäksi vakautussopimukseen on liitettävä joitain työelämäasioita.

– Työelämäasioiden lista ei kuitenkaan saa olla liian pitkä, koska neuvottelut ovat jo nyt vaikeat. Koska hallitusohjelmassa on lukuisia kolmikantaista valmistelua edellyttäviä työelämäasioita, niitä ei kannata ottaa vakautusratkaisun osaksi. Myöskään alakohtaisia asioita ei nosteta keskusjärjestöjen neuvottelupöytään.


Hallitus luottaa kolmikantaan

Hallitusohjelman lukuisista työelämäkirjauksista löytyvät mm. isien perhevapaiden lisääminen, työaikapankkijärjestelmän edistäminen sekä määräaikaisissa palvelussuhteissa työskentelevien aseman parantaminen. Työelämäkirjauksissa on huomioitu hyvin työmarkkinajärjestöjen näkemykset. Työlainsäädäntöön, työelämän kehittämiseen ja sosiaalivakuutukseen liittyvät asiat luvataan valmistella työelämän osapuolten kanssa.


Vaikka Kataisen hallituksen ohjelma sisältää monia Akavan ajamia tavoitteita, kirjaukset ovat  hyvin yleisiä. Siksi edunvalvontatyö hallituskaudella vaatii keskusjärjestöltä ja jäsenliitoilta vahvaa vaikuttamista.


Leikkaukset vievät pohjaa koulutuspolitiikalta

Talousnäkymät ovat ennusteiden mukaan heikkenemässä ja hallitusohjelman veronkiristysten ja menoleikkausten määrä osoittautuu todennäköisesti riittämättömäksi. Hallitusohjelman talouslinja nojaa ratkaisevasti talouskasvuun, mutta tehdyt verolinjaukset eivät ole kovin dynaamisia.


Tulkinnanvaraisuus vaivaa myös hallitusohjelman koulutuspolitiikan osiota. Hallituskauden aikana tehtävät linjavalinnat ovat siten erittäin ratkaisevia. Kirjaukset luovat hyvän pohjan, jolta Akavan tavoitteita voidaan viedä eteenpäin. Monet Akavan koulutuspolitiikan tavoitteet ovat hyvin mukana hallitusohjelmassa, esimerkiksi korkeakoulujen rahoitusmallien kehittämissuunta, duaalimallin säilyminen sekä aikuis- ja täydennyskoulutuksen kehittämisen tavoitteet. Toisaalta koulutussektorin rahoitusleikkaukset vievät pohjaa tavoitteilta.



Kansallinen etätyöpäivä 16.9.

Suomen ensimmäistä etätyöpäivää vietetään perjantaina 16.9.2011. Akava on mukana etätyöpäivän kampanjaverkostossa. Lisätietoa kampanjasta: www.etatyopaiva.fietatyopaiva logo

Harmaa talous – musta tulevaisuus-kampanja

Harmaa talous – musta tulevaisuus -kampanja kannustaa nuoria pohtimaan harmaata taloutta ja sen vaikutuksia omaan elämäänsä. Teemana on Välistävetäjä vie kaikilta. Akava on mukana kampanjassa ja muistuttaa, että harmaat ylityöt ovat harmaata taloutta. Lisätietoa kampanjasta: www.mustatulevaisuus.fi

Akava Camp -kiertue starttasi

Vuoden 2011 Akava Camp -korkeakoulukiertue kiertää syksyn ajan Suomen korkeakouluja tarjoten opiskelijoille tietoa työelämästä ja järjestäytymisestä. Akava Camp -kiertueella valitaan tänä vuonna myös Suomen paras opiskelijakaupunki. Lisätietoa kiertueesta: www.akavacamp.fi