2/2012
8.3.2012

Nuorten naisten perusteettomat määräaikaisuudet kuriin

– Jos naistenpäivänä saisi toteen yhden naisten asemaa edistävän tavoitteen, se olisi nuorten koulutettujen naisten perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden poistaminen. Noin joka kolmas kokoaikatöissä oleva alle 35-vuotias korkeasti koulutettu nainen on määräaikaisessa palvelussuhteessa, miehistä vain joka seitsemäs, muistuttaa Akavan asiantuntija Tarja Arkio.
>Lue lisää

Tasa-arvovaltuutettu: Raskauteen ja perhevapaisiin perustuva syrjintä edelleen valitettavan yleistä

Tasa-arvovaltuutetun toimistoon otetaan useimmiten yhteyttä työelämään liittyvien syrjintätilanteiden takia.


– Raskauden ja perhevapaiden vuoksi tapahtuvat syrjintäepäilyt ovat edelleen valitettavan yleisiä, vaikka syrjinnän kieltävä laki on ollut jo kauan voimassa, tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen toteaa.

 
Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen
Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen
Mäkinen kehottaa syrjintätilanteessa ottamaan yhteyttä myös työpaikan luottamusmieheen ja omaan liittoon.

– Asian eteenpäin viemistä helpottaa usein se, että oma liitto on tukena.

Tasa-arvovaltuutetun haastattelu ja esittely Akavan uudesta tasa-arvo-ohjelmasta ovat luettavissa seuraavassa Akavalainen-lehdessä, joka ilmestyy 13.4.


Naiset yhä palkkakuopassa

ITUCin tuore raportti sukupuolten välisestä palkkaeroista osoittaa, ettei palkkakuilua ole onnistuttu kuromaan umpeen. Tilanne on samankaltainen joka puolella maailmaa. Suurimmat erot naisten ja miesten palkoissa ovat Aasiassa.

Naisvaltaisilla aloilla palkat ovat kaikkialla maailmassa huonommat kuin miesvaltaisilla, ja alasta riippumatta naisille maksetaan usein samasta työstä miehiä heikompaa palkkaa. 

– Kiinnostavaa on, että parhaassa asemassa ovat ammattiliittoihin kuuluvat ja miesvaltaisilla aloilla työskentelevät naiset, Akavan kansainvälisten asioiden asiantuntija Jenni Karjalainen huomauttaa.

>ITUCin raportti: Frozen in Time: Gender pay gap unchanged for 10 years

Ehdotukset työsuojeluvalvonnan uudistamiseksi tervetulleita

Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä työsuojeluvalvonnan kehittämiselle on tarvetta. Erityisesti siirtyminen yhteen valtakunnalliseen toimialueeseen lisäisi työsuojeluvalvonnan vaikuttavuutta. Työsuojeluvalvonnan resursseja tulee voida liikutella sekä alueellisesti että asiasisällöllisesti nykyistä helpommin ja joustavammin. Tämä sekä lisää toiminnan tehokkuutta että säästää julkisia varoja.

>Lue lisää

Suomen Terveydenhoitajaliitto liittyy Akavaan

Leena Lehtomäki
Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Leila Lehtomäki

Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry siirtyy Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta Akavan jäseneksi huhtikuun alussa.


Terveydenhoitajaliiton puheenjohtajan Leila Lehtomäen mukaan Akava on luonteva keskusjärjestö korkeasti koulutetuille terveydenhoitajille ja audionomeille.



– Terveydenhoitajan keskeisimmät yhteistyökumppanit, kuten lääkärit, opettajat ja työterveyshoitajat ovat järjestäytyneet Akavaan. Samassa keskusjärjestössä toimiminen antaa mahdollisuuden tiivistää liittojen välistä yhteistyötä yhteisissä edunvalvonnallisissa kysymyksissä.

>Lue lisää


Lex Nokian arviointi tervetullutta

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru on antanut työryhmälle tehtäväksi selvittää niin sanotun Lex Nokian tarpeellisuutta. Työ tapahtuu osana sähköisen viestinnän lainsäädännön kokonaisuudistusta.

Akavan lakimies Jaana Meklin pitää sähköisen viestinnän tietosuojalain uudelleen tarkastelua tervetulleena.

– Lain tarvetta liioiteltiin sen säätämisvaiheessa. Näyttäisi siltä, ettei yrityksillä ole todellisuudessa ollut tarvetta lain tarjoamille väärinkäytösten selvittämiseen liittyville säännöksille, Meklin toteaa.

Lisätietoa liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta

Kansalaisaloitteesta uusi vaikuttamiskeino

Maaliskuun alussa astui voimaan laki, joka antaa kansalaisille mahdollisuuden saada aloitteensa eduskunnan käsiteltäväksi. Aloitteen tekeminen edellyttää 50 000 kannattajan keräämistä aloitteen taakse.

Kansalaisaloitetta tukevat allekirjoitukset kerätään paperilla tai sähköisesti verkossa. Paperi-ilmoituksissa on käytettävä oikeusministeriön vahvistamaa lomaketta. Verkkokeräyksessä voidaan käyttää joko vireillepanijan omaa järjestämää tai oikeusministeriön verkkopalvelua, joka tulee käyttöön loppuvuodesta 2012.

Kansalaisaloitteiden laadinnassa voi myös hyödyntää vapaaehtoisvoimin toteutettua Avoin ministeriö -palvelua.

Lisätietoa:
>Oikeusministeriön sivut
>YouTube-video
>Avoin ministeriö